Category: Arviot
-
Jumalan Sotilas Numero 1 : Sota 1 –EP – “Ensiaskel kohti täyttä potentiaaliaan”
(Mörssi Records 2026) Helsinkiin keskittynyt, mutta laajemmin Uudenmaan laitamille juurensa ulottava Jumalan Sotilas Numero 9 on vuoden kovimpia kotimaisia raskaan räimeen tapauksia. Kun yhtyeen taustalta löytyy Malicious Death, Loinen, Moonsorrow, Tyrant, Força Macabra, Paanin kuoro, Våld, Jumalation, Bloody Hell, Rytmihäiriö kaltaisia yhtyeitä, tietää tältä ryhmän melutaiteelta myös vaatia laatua. Gregge (laulu), Sale (kitara), Mitja (basso) […] -
Tumppi Varonen & Problems : 070956 -EP – “Tasokas juhlavuosijulkaisu”
(Stupido Records, 2026) Suomi-punkin harmaa eminenssi Tumppi Varonen täytti syyskuun alussa kunniakkaat 70 vuotta. Syntymäpäivämäärää nimessään kantava “070956” -EP tarjoaa neljän raidan mitassa tarkan leikkauksen herran nykykunnosta ja Problems-yhtyeen tiukkaan hiotusta iskukyvystä. Vaikka legendaarisen punk rock-remmin, Problems-katalogin parhaat timantit hiottiin jo miltei puoli vuosisataa sitten, juhla-EP on säväyttävä ja selkeä petraus parin vuoden takaisesta “Presidentti” […] -
Loudmode : Kept In The Dark – “Ideat laadukkaita, toteutus puolitiessään”
Helsinkiläinen Loudmode on hardcore punkin, thrashin ja industrial metallin sekaista melusaastetta tupruttava trio. Mm. Keretik-yhtyeen miehistöä sisällään pitävä yksikkö on kesän mittaan julkaissut toisen albuminsa, “Kept In The Dark” sekä kasettijulkaisuna että digitaalisena. Vuonna 2025 omaa nimeä kantaneen debyyttialbuminsa (mikäli vajaan vartin mittaisista kokonaisuuksista hyvällä omatunnollla pystyy albumi-nimea käyttämään) julkaisseella yhtyeella on paperilla kaikki mahdollisuudet […] -
The Wild Cats : Press Space Bar – “Tekoäly hoi, älä jätä!”
Virolaisen folk-punk-legendan Vennaskondin keulahahmona tunnettu runoniekka, Tõnu Trubetsky on aina vaeltanut omilla poluillaan ja tehnyt lukuisia merkittäviä virolaisen kansan syviin tuntoihin iäti painuneita klassikkobiisejä. Emoyhtyeestään pesäeroa englanninkielisten julkaisujen kautta paremmin The Wild Cats -glam rock -yhtyeen nimen alla tehnyt Trubetsky iskee tällä kertaa kirveen kiveen ja kovaa…. sikäli mikäli tässä mitään iskuksi määriteltävää on havaittavissa […] -
Pelle Miljoona Band : Kaiho – “Kertova konkari ja kotikylän soittokopla”
(Stupido Records 2026) Kun suomalaisen punk-liikkeen ja taiteilija-arkkityypin myyttinen ikoni Pelle Miljoona täyttää kunniakkaita määriä pyöreitä vuosia ja sivaltaa ilmoille uutta musiikkia, vastaanotto liikkuu usein rutiininomaisen kunnioituksen ja nostalgiahuokailujen välimaastossa. Stupido Recordsin kautta julkaistu Pelle Miljoona Bandin “Kaiho” on kuitenkin toista maata. Se ei jää vain eläkeikäisen bardin takkatulitarinoinniksi, vaan sisältää lavean kirjon alalta säväyttäviä […] -
Sex Virgin Killer : Angel – “Rohkea äkkikäännös hardcoresta uusromantiikkaan”
Ennen “Angelia” Sex Virgin Killer oli tokiolainen yhtye, jonka identiteetti rakentui pitkälti aggressiivisen, metallisen hardcore-purkauksen, crust-vaikutteiden ja kaoottisuutta huokuvan kuvaston ympärille. Uudella, järjestyksessään kolmannella täyspitkällä albumillaan tokiolaiskolmikko ei yritä sovittaa vanhaa ilmettään uuteen tyylisuuntaan väkipakolla. Ennemminkin yhtye purkaa ilmaisunsa ulkoiset elementit pala palalta ja rakentaa tilalle jotakin huomattavasti kunnianhimoisempaa. Juuri Suomessa ensimmäistä kertaansa kiertueen tehneen Sex Virgin […] -
The Pistones : Distant Second – “Näyttämisen halua ja virtaa”
Paljon on virrannut vettä Vantaajoessa sen jälkeen, kun vuonna 2009 perustetun, helsinkiläisen katurock-nelikon, The Pistonesin huhuttiin olevan Kallio-skenen kuumimpia rokuja. Kauan on myös kulunut aikaa yhtyeen 2013 julkaistusta työläispunk-perinteen kanssa flirttailleesta debyyttialbumista, “Eyes Over The City”. The Pistonesin toinen pitkäsoitto, “Distant Second” on levy, joka on jo lähtökohdissaan itsetietoisen bändin käsialaa. Ei ole vaikeaa blokata […] -
Hugo Cajan : Häviävä ikuisuus – “Poikkeuksellisen vahvaa biisintekoa ja yhteissoittoa”
(Stupido Records 2026) Lahtelaislähtöisen laulaja-lauluntekijän, Hugo Cajanin toinen sooloalbumi “Häviävä ikuisuus” on tummasävyinen, massiivisia sävelkaaria ja intensiivisella otteella taottua modernia Suomi-rockia. Siinä laadukkaat pop-elementit on häivytetty osaksi tyylikkään rouheasti soittavan ja hyvin svengaavan Todellisuus-taustabändinsä toimitusta. Teksteissä matka ihmismielen haurauteen ja ajan vääjäämättömään virtaan. Siinä missä debyyttilevy vielä haki suuntaansa kokeellisempien elementtien viidakossa, uutuusalbumi riisuu musiikin […] -
White Flag & Minor Despair : Behold! -7″ split – “Kunniakkaasti maaliin saatettu yhteistyöprojekti”
(Vietkong Tapes 2026) Kun etelä-kalifornialainen underground-punkin sarkastinen veteraani White Flag ja oululainen, pitkän linjan punk-tekijöiden Minor Despair lyövät lusikkansa yhteiseen soppaan, lopputulos on vähintään mielenkiintoinen. Seiskatuumaisen kiekon tyylikkään pelkistetty kansitaide on legendaarisen kansikuvataiteilijan, Raymond Pettibonin käden jälkeä, josta takakannessa White Flagin vuonna 2013 kuolleesta laulajasta, Kalifornian punk-skenen keskiössä häarineestä Bill Partelista, joka on paremmin tunnettu […] -
Surupuseroiset : Alle jään – “Tummien vesien hauras halkaisija”
(Humu Records 2026) Kuopiolaisen Surupuseroiset -yhtyeen esikoisalbumi, “Alle jään” astuu kotimaisen folkin ja indie-popin hauraille jäille duurivoittoisena, mutta hämmentävän itsevarmalla askeleella. Omaleimaisella, savolaisella fatalismilla ja oivaltavalla hirtehishuumorilla ladatut, soinnillisesti kauniisti kehräävät kappaleet tuntuvat samaan aikaan sekä lohduttomilta että oudon lohdullisilta. Albumin tuotantojälki on voimakas ja hennon usvainen. Isossa kuvassa sen elementit ovat tarkasti punnitussa tasapainossa […] -
Doodswens : (s/t) – “Luonnonmukaista taide-bläkkistä Hollannista”
(Svart Records 2026) Hollantilaisesta black metal -duosta trioksi sitten 2021 julkaistun debyyttialbuminsa, “Lichtvrees” laajentunut Doodswens on viihdyttävä tapaus. Yhtyeen omaa nimeä kantava kakkosalbumi on tuotettu vastoin kaikkia ‘trve black metalin’ oppikirjasääntöjä. Mukana on melodramaattisen taidemusiikin piirteitä vanhan liiton hardcore-rähinää unohtamatta. Erityisesti yhtyeen otteissa on olennaista on miten perinteikäs ja kylmä bläkkis voi löytää uusia ulottuvuuksia […] -
Ikaros : (s/t) – “Rentouden ja ylenpalttisen hedonistisuuden häilyvällä rajapinnalla”
Turkulaisena katutaiteilijana tunnettu reggaeta, vaihtoehtorockia, popia, bossanovaa, funkia, AOR:ää ja ties mitä keveän letkeästi kuuIokalustoon lipuvaa sävelkeitosta yhdistelevä Ikaros on julkaissut omaa nimea kantavan debyyttialbuminsa. Sanalla sanoen, lavealla musiikillisella pensselillä maalailevan taiteilijan taiteellinen olemus ja rönsyilevä ilmaisu luovat haasteensa luonnehtia kokonaisuutta selkeästi. Saatteista saati linkeistä ei kay ilmi, onko kyseessä bändi vai onko homma kasattu […] -
Twin Serpent : True Norwegian Blackgrass – “Melo kovempaa, misantrooppi!”
Twin Serpentin “True Norwegian Blackgrass” on alussa hieman luotaan työntävä levy. Sen olemassaolo tuntuu alkuun huonolta vitsiltä, mutta jonka äärellä huomaa nopeasti, ettei kyse ole lopunviimein mistään parrakkaiden hipsterien ironisesta konseptihuumorista. Se ei ole myöskään alunperin Turbonegron keksimän bläkkikselle naureskelevan herjan väljähtyneestä kierrättämisestä. Yhtye tekee lähtökohtaisesti mahdottomasta ideasta yllättävän toimivan kokonaisuuden yhdistämällä The Stooges -juurisen […] -
Julma Henri : P O L A R I S – “Tilinteko nuoruusaikojen ja karun kasvumaan kanssa.”
Hoes! Kuinka monesti on räpätty gettojen ja urbaanien lokaatioiden luomasta sosiaalisesta hienoudesta – vinoumasta, harhaisesta turvan tunteesta ja itsensä moottoriturpien identiteetin nojaamisesta katujen lakeihin ja lain ulkopuolella elämiseen? Vastaus tähän on liiankin helppo ja yksinkertainen: Aivan liian monesti ja aivan liian löyhin perustein. Julma Henrin 12. Albumi, “P O L A R I S” on […] -
Aino & Hajonneet : Pääkallokiitäjä -EP – “Kaihoa, rosoa ja toimivuutta”
(Stupido Records 2026) Keravalainen Aino & Hajonneet todisti pari vuotta sitten ilmestyneellä kolmosalbumillaan “Enemmän kuin mitään muuta” olevansa kotimaisen melodisen punkrockin raikkaimpiin ja dynaamisimpiin kuuluvia suunnannäyttäjiä, eikä tuore kuuden biisin EP ,Pääkallokiitäjä tee poikkeusta sääntöön. Julkaisu on intensiivinen, tummasävyinen ja äärimmäisen kypsä näyttö siitä, miten melodinen kaiho ja rosoinen punk-energia sidotaan yhteen ilman, että kumpikaan […] -
Vihan Muna : Meitä ei piirretty hymyilemään – “Soinnin taloudellisuus, kielen rikkaus”
(Do It Yourself, Stupid 2026) Vihan Munan albumi “Meitä ei piirretty hymyilemään on kolkko”, kulmikas ja anteeksipyytämätön sukellus suomalaisen sielunmaiseman pimeimpään alakulmaan. Turkulaisen veteraaniyhtyeen teosta on tarkasteltava pintaa syvemmältä: se ei ole punk rockin viitekehyksessä vihaista mekkalaa vaan ennemmin harkittua rivien väleistä terävillä aatoksilla tökkimistä. Yhtye sylkee kuulijan kasvoille viiltävän sarkastista havainnointia yhteiskunnan vinoumista ja […] -
Susanna Leppänen : Leppävaara – “Camp-popia korpi-Kainuu-fiktion hengessä”
Karstulalaisen musiikin moniottelijan, Susanna Leppäsen monipuolisesti popahtava soolodebyytti “Leppävaara” ei suinkaan kerro Espoon kehä 1:n varren ostoshelvettikorttelista. Sen sijaan se kertoo erästä kuvauspaikkaa mukaellen muinaisen Metsolat -TV-sarjan hahmoista ja juonen tulkinnoista. Allekirjoittaneelle Kainuussa elämän ensimmäiset parikymmentä vuotta asuneelle ja kasvaneelle kyseinen levyprojekti näyttäytyy sekä hämmentävänä, että oudolla tavalla hersyvän lumoavana. Projektin lähtökohta on vähintäänkin absurdi: […] -
The Blaster Master : Bring Me The Sun – “Helottaa ja loimottaa”
(Stupido Records, 2026) The Blaster Masterin paluu levytyskantaan neljäntoista vuoden tauon jälkeen albumillaan “Bring Me the Sun“ on piristävä tapaus. Tinkimättömän tasavahva kahdentoista kaappaleen helotus kaappaa vaivattomasti kinkkaavaa ja keinuvaa laatu-ska:ta kunnioittavan kuulijan mukaansa. Vaikka kuudennella albumillaan “Blastereiden” käytettävissä olevat eväät ovatkin pitkälti perinteisiä, uusia kulmiakin löytyy vaivattoman kuuloisesti. Samalla teos on vahva näyte siitä, […] -
Radiopuhelimet : Kuolemaa karkuun 2006-2023 – “Uran jälkipuoliskon tanssittavimmat”
Oulun suuri ja tyly – kenties se ainoa todellinen – instituutio Radiopuhelimet on saavuttanut neljän vuosikymmenen iän. Juhlan kunniaksi julkaistu tuplakokoelma “Kuolemaa karkuun 2007–2023” ei ole pelkkä yhtyeen myöhempien aikojen historiikki, vaan armoton poikkileikkaus yhtyeen luomistyön jalostumisesta, primitiivisestä moukaroinnistaan kirurgisen tarkan punk-ottein vispattuun fuusio-funkiin. Kyseessä on ikään kuin kakkososa yhtyeen vuonna 2006 ilmestyneelle, Hot Igloon […] -
Dave Forestfield : Empire of Flies – “Entistä laveammalla telalla”
(Propaganda Records / Urkupee OY 2026) Pohjois-Savon väkevän blues-skenen kantaviin voimiin kuuluvan pitkän linjan vaikuttajan, Dave Forestfieldin yhdestoista sooloalbumi, “Empire of Flies” on hämmentävä, ilmaisullisesti laaja-alainen ja kerroksellinen monoliitti, joka vahvistaa artistin aseman eräänä suomalaisen juurimusiikin visionäärinä. Forestfield ei ole koskaan tyytynyt pelkkään perusmuotoiseen blues-veivaukseen, ja tämän kertaisella herran studiotallenteella vedellään tyylillisesti entistäkin laveammalla telalla. […] -
Sick n’ Beautiful : Horror Vacui – “Eväitä tarpeeksi, tuotantoa liikaa”
(BlkIIBlk Records 2025) Italialainen Sick n’ Beautiful on parhaimmillaan enemmän kuin pelkkä kauhurock-yhtye; onnistuessaan optimaalisesti se on varmasti visuaalinen spektaakkeli, jonka intergalaktinen sirkusestetiikka kääntää päitä. Uutukaisellaan “Horror Vacui” ryhmä kohtaa kuitenkin nimensä mukaisesti ”tyhjän tilan kammon”. Albumi kunnianhimoiseksi, mutta paikoin tuskallisen sekavaksi hybridiksi, jossa sci-fi-glam, industrial metal, moderni pop-metal ja perinteinen raskas rock yrittävät löytää […] -
Vitamin X : Ride the Apocalypse – “Kyvykästä crossoveria Hollannista”
Amsterdamilaisen Vitamin X:n seitsemäs pitkäsoitto, “Ride the Apocalypse” on tehokasta skank-beat -kärki edellä jyrsivää pikakiitoa. Mutta onneksi myös muutakin. Yhtyeen otteissa korostuu ymmärrys kappaleiden rullaavuuden ja perus-elementtien hallinnasta, mihin viittaa myös se, että hollantilaisnelikko ei tyydy pelkästään toistamaan genren kliseitä, vaan pitää juttunsa tuoreen eloisana vaihtelevilla tempomuutoksilla ja tyylilajin salojen hallitsemisesta kertovilla sovitusratkaisuilla. Albumin ensisingle, […] -
Sörnäinen : En ehkä halua tietää – “Karun kauniisti soljuvaa tanssimusaa jäykkäraajaisille”
Sörnäisen debyyttialbumi on tässä. Black Magic Sixin metakkakaksikko Japa (rummut) ja Taskinen (kitara ja laulu), aikoinaan Lyijykomppaniassa ja sittemmin liudassa kotimaisia metalliyhtyeitä soittanut ja laulanut, Papa Wilska sekä kielisoitin-specialisti, Joonatan Kotila (mm. Plutonium 47, Aino Venna) ovat saaneet kasaan maittavsn kokonaisuuden peri härmäläiseen makuun Kinaporinkadun kulmien huuruisissa tunnelmissa. Parin vuoden takainen Sörnäisen ensi-EP, “Keskity pahuuteen” […] -
Finding Jens Hortling – “Taiteellisten rajojen etsintää”
Pääkaupunkiseudulla vaikuttavan garage-rock-yhtyeen, The Toxicsin laulaja-kitaristin, Jens Hortlingin ja tuottaja-multi-instrumentalisti, Lauri Elorannan (Damn Seagulls, ex-Pää Kii) yhdessä kasaama esikoisalbumi, “Finding Jens Hortling” on hämmentävä ja samalla vangitseva retki suomalaisen kevyen musiikin katvealueille, joilla genrerajat tuntuvat lähinnä hidasteilta. Albumin orkesterityyppinen sovitusratkaisu on soinnillisesti hyvinkin lähellä Nick Cave & The Bad Seedsin taide-rockia. Albumin moniäänisenä soiva ja […]