Category: Musiikki
-
Live-raportti: Anna Inginmaa jazzyhtyeineen Karjalohjan ‘Cheek to Cheek’ -konsertissa 14.7.2026 – “Sata vuotta rosoista rakkautta sävelin ja sanoin”
Kesäkuun 4. 2026 tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä kun jazzin voidaan sanoa rantautuneen New Yorkista lähteneen Andania-laivan mukana Suomeen yhdysvaltalaisten muusikoiden maahan tuomana. Moisen kulttuuriteon juhlavuotta juhlistetaan maassamme eri tavoin jazzkansan tuottamana. Ohjelmassa on eri tyyppisiä kotimaisia jazz-eventtejä ympäri maata, joita jazz-musiikin kotimaiset aktiivitoimijat ja tuottajat toteuttavat yhteistyössä Suomen Jazzliiton kanssa. Eräs näistä oli […] -
Suoraa huutoa Japanista! – Broken By The Scream keikalle Suomeen
Vuonna 2017 perustettu, Japanilainen Broken By The Scream (BBTS) aloittaa Euroopan kiertueensa Helsingin On the Rocksissa tiistaina 28.7.2026. Kyseessä on japanilainen ”metal screaming idol” -kokoonpano, joka yhdistää äärimetallin ja idol-esiintymisen estetiikan. Yhtye luo mielenkiintoisen äänimaailman yhdistämällä murinan ja intensiiviset kirkunaosuudet kirkkaaseen, melodiseen lauluun. Heidän teknisesti taitava sointinsa ja aggressiivinen koreografiansa ovat tehneet jatkuvasti vahvan vaikutuksen […] -
The Pistones : Distant Second – “Näyttämisen halua ja virtaa”
Paljon on virrannut vettä Vantaajoessa sen jälkeen, kun vuonna 2009 perustetun, helsinkiläisen katurock-nelikon, The Pistonesin huhuttiin olevan Kallio-skenen kuumimpia rokuja. Kauan on myös kulunut aikaa yhtyeen 2013 julkaistusta työläispunk-perinteen kanssa flirttailleesta debyyttialbumista, “Eyes Over The City”. The Pistonesin toinen pitkäsoitto, “Distant Second” on levy, joka on jo lähtökohdissaan itsetietoisen bändin käsialaa. Ei ole vaikeaa blokata […] -
Hugo Cajan : Häviävä ikuisuus – “Poikkeuksellisen vahvaa biisintekoa ja yhteissoittoa”
(Stupido Records 2026) Lahtelaislähtöisen laulaja-lauluntekijän, Hugo Cajanin toinen sooloalbumi “Häviävä ikuisuus” on tummasävyinen, massiivisia sävelkaaria ja intensiivisella otteella taottua modernia Suomi-rockia. Siinä laadukkaat pop-elementit on häivytetty osaksi tyylikkään rouheasti soittavan ja hyvin svengaavan Todellisuus-taustabändinsä toimitusta. Teksteissä matka ihmismielen haurauteen ja ajan vääjäämättömään virtaan. Siinä missä debyyttilevy vielä haki suuntaansa kokeellisempien elementtien viidakossa, uutuusalbumi riisuu musiikin […] -
White Flag & Minor Despair : Behold! -7″ split – “Kunniakkaasti maaliin saatettu yhteistyöprojekti”
(Vietkong Tapes 2026) Kun etelä-kalifornialainen underground-punkin sarkastinen veteraani White Flag ja oululainen, pitkän linjan punk-tekijöiden Minor Despair lyövät lusikkansa yhteiseen soppaan, lopputulos on vähintään mielenkiintoinen. Seiskatuumaisen kiekon tyylikkään pelkistetty kansitaide on legendaarisen kansikuvataiteilijan, Raymond Pettibonin käden jälkeä, josta takakannessa White Flagin vuonna 2013 kuolleesta laulajasta, Kalifornian punk-skenen keskiössä häarineestä Bill Partelista, joka on paremmin tunnettu […] -
“From Tokyo With Elegance” – An Interview With Sex Virgin Killer
Sex Virgin Killer, a Japanese trio playing darkwave-infused punk rock, will perform four shows in Finland in mid-July. The Tokyo-based group’s mini-tour kicks off on July 16 at Bar Loose in Helsinki, continuing on consecutive days to Hämeenlinna and—via Tampere—to Kouvola. Thu, July 16: Bar Loose, Helsinki (tickets)Fri, July 17: Suisto, Hämeenlinna (tickets)Sat, July 18: […] -
Surupuseroiset : Alle jään – “Tummien vesien hauras halkaisija”
(Humu Records 2026) Kuopiolaisen Surupuseroiset -yhtyeen esikoisalbumi, “Alle jään” astuu kotimaisen folkin ja indie-popin hauraille jäille duurivoittoisena, mutta hämmentävän itsevarmalla askeleella. Omaleimaisella, savolaisella fatalismilla ja oivaltavalla hirtehishuumorilla ladatut, soinnillisesti kauniisti kehräävät kappaleet tuntuvat samaan aikaan sekä lohduttomilta että oudon lohdullisilta. Albumin tuotantojälki on voimakas ja hennon usvainen. Isossa kuvassa sen elementit ovat tarkasti punnitussa tasapainossa […] -
Twin Serpent : True Norwegian Blackgrass – “Melo kovempaa, misantrooppi!”
Twin Serpentin “True Norwegian Blackgrass” on alussa hieman luotaan työntävä levy. Sen olemassaolo tuntuu alkuun huonolta vitsiltä, mutta jonka äärellä huomaa nopeasti, ettei kyse ole lopunviimein mistään parrakkaiden hipsterien ironisesta konseptihuumorista. Se ei ole myöskään alunperin Turbonegron keksimän bläkkikselle naureskelevan herjan väljähtyneestä kierrättämisestä. Yhtye tekee lähtökohtaisesti mahdottomasta ideasta yllättävän toimivan kokonaisuuden yhdistämällä The Stooges -juurisen […] -
Aino & Hajonneet : Pääkallokiitäjä -EP – “Kaihoa, rosoa ja toimivuutta”
(Stupido Records 2026) Keravalainen Aino & Hajonneet todisti pari vuotta sitten ilmestyneellä kolmosalbumillaan “Enemmän kuin mitään muuta” olevansa kotimaisen melodisen punkrockin raikkaimpiin ja dynaamisimpiin kuuluvia suunnannäyttäjiä, eikä tuore kuuden biisin EP ,Pääkallokiitäjä tee poikkeusta sääntöön. Julkaisu on intensiivinen, tummasävyinen ja äärimmäisen kypsä näyttö siitä, miten melodinen kaiho ja rosoinen punk-energia sidotaan yhteen ilman, että kumpikaan […] -
Vihan Muna : Meitä ei piirretty hymyilemään – “Soinnin taloudellisuus, kielen rikkaus”
(Do It Yourself, Stupid 2026) Vihan Munan albumi “Meitä ei piirretty hymyilemään on kolkko”, kulmikas ja anteeksipyytämätön sukellus suomalaisen sielunmaiseman pimeimpään alakulmaan. Turkulaisen veteraaniyhtyeen teosta on tarkasteltava pintaa syvemmältä: se ei ole punk rockin viitekehyksessä vihaista mekkalaa vaan ennemmin harkittua rivien väleistä terävillä aatoksilla tökkimistä. Yhtye sylkee kuulijan kasvoille viiltävän sarkastista havainnointia yhteiskunnan vinoumista ja […] -
Susanna Leppänen : Leppävaara – “Camp-popia korpi-Kainuu-fiktion hengessä”
Karstulalaisen musiikin moniottelijan, Susanna Leppäsen monipuolisesti popahtava soolodebyytti “Leppävaara” ei suinkaan kerro Espoon kehä 1:n varren ostoshelvettikorttelista. Sen sijaan se kertoo erästä kuvauspaikkaa mukaellen muinaisen Metsolat -TV-sarjan hahmoista ja juonen tulkinnoista. Allekirjoittaneelle Kainuussa elämän ensimmäiset parikymmentä vuotta asuneelle ja kasvaneelle kyseinen levyprojekti näyttäytyy sekä hämmentävänä, että oudolla tavalla hersyvän lumoavana. Projektin lähtökohta on vähintäänkin absurdi: […] -
The Blaster Master : Bring Me The Sun – “Helottaa ja loimottaa”
(Stupido Records, 2026) The Blaster Masterin paluu levytyskantaan neljäntoista vuoden tauon jälkeen albumillaan “Bring Me the Sun“ on piristävä tapaus. Tinkimättömän tasavahva kahdentoista kaappaleen helotus kaappaa vaivattomasti kinkkaavaa ja keinuvaa laatu-ska:ta kunnioittavan kuulijan mukaansa. Vaikka kuudennella albumillaan “Blastereiden” käytettävissä olevat eväät ovatkin pitkälti perinteisiä, uusia kulmiakin löytyy vaivattoman kuuloisesti. Samalla teos on vahva näyte siitä, […] -
Radiopuhelimet : Kuolemaa karkuun 2006-2023 – “Uran jälkipuoliskon tanssittavimmat”
Oulun suuri ja tyly – kenties se ainoa todellinen – instituutio Radiopuhelimet on saavuttanut neljän vuosikymmenen iän. Juhlan kunniaksi julkaistu tuplakokoelma “Kuolemaa karkuun 2007–2023” ei ole pelkkä yhtyeen myöhempien aikojen historiikki, vaan armoton poikkileikkaus yhtyeen luomistyön jalostumisesta, primitiivisestä moukaroinnistaan kirurgisen tarkan punk-ottein vispattuun fuusio-funkiin. Kyseessä on ikään kuin kakkososa yhtyeen vuonna 2006 ilmestyneelle, Hot Igloon […] -
Dave Forestfield : Empire of Flies – “Entistä laveammalla telalla”
(Propaganda Records / Urkupee OY 2026) Pohjois-Savon väkevän blues-skenen kantaviin voimiin kuuluvan pitkän linjan vaikuttajan, Dave Forestfieldin yhdestoista sooloalbumi, “Empire of Flies” on hämmentävä, ilmaisullisesti laaja-alainen ja kerroksellinen monoliitti, joka vahvistaa artistin aseman eräänä suomalaisen juurimusiikin visionäärinä. Forestfield ei ole koskaan tyytynyt pelkkään perusmuotoiseen blues-veivaukseen, ja tämän kertaisella herran studiotallenteella vedellään tyylillisesti entistäkin laveammalla telalla. […] -
Sick n’ Beautiful : Horror Vacui – “Eväitä tarpeeksi, tuotantoa liikaa”
(BlkIIBlk Records 2025) Italialainen Sick n’ Beautiful on parhaimmillaan enemmän kuin pelkkä kauhurock-yhtye; onnistuessaan optimaalisesti se on varmasti visuaalinen spektaakkeli, jonka intergalaktinen sirkusestetiikka kääntää päitä. Uutukaisellaan “Horror Vacui” ryhmä kohtaa kuitenkin nimensä mukaisesti ”tyhjän tilan kammon”. Albumi kunnianhimoiseksi, mutta paikoin tuskallisen sekavaksi hybridiksi, jossa sci-fi-glam, industrial metal, moderni pop-metal ja perinteinen raskas rock yrittävät löytää […] -
Vitamin X : Ride the Apocalypse – “Kyvykästä crossoveria Hollannista”
Amsterdamilaisen Vitamin X:n seitsemäs pitkäsoitto, “Ride the Apocalypse” on tehokasta skank-beat -kärki edellä jyrsivää pikakiitoa. Mutta onneksi myös muutakin. Yhtyeen otteissa korostuu ymmärrys kappaleiden rullaavuuden ja perus-elementtien hallinnasta, mihin viittaa myös se, että hollantilaisnelikko ei tyydy pelkästään toistamaan genren kliseitä, vaan pitää juttunsa tuoreen eloisana vaihtelevilla tempomuutoksilla ja tyylilajin salojen hallitsemisesta kertovilla sovitusratkaisuilla. Albumin ensisingle, […] -
Sörnäinen : En ehkä halua tietää – “Karun kauniisti soljuvaa tanssimusaa jäykkäraajaisille”
Sörnäisen debyyttialbumi on tässä. Black Magic Sixin metakkakaksikko Japa (rummut) ja Taskinen (kitara ja laulu), aikoinaan Lyijykomppaniassa ja sittemmin liudassa kotimaisia metalliyhtyeitä soittanut ja laulanut, Papa Wilska sekä kielisoitin-specialisti, Joonatan Kotila (mm. Plutonium 47, Aino Venna) ovat saaneet kasaan maittavsn kokonaisuuden peri härmäläiseen makuun Kinaporinkadun kulmien huuruisissa tunnelmissa. Parin vuoden takainen Sörnäisen ensi-EP, “Keskity pahuuteen” […] -
Finding Jens Hortling – “Taiteellisten rajojen etsintää”
Pääkaupunkiseudulla vaikuttavan garage-rock-yhtyeen, The Toxicsin laulaja-kitaristin, Jens Hortlingin ja tuottaja-multi-instrumentalisti, Lauri Elorannan (Damn Seagulls, ex-Pää Kii) yhdessä kasaama esikoisalbumi, “Finding Jens Hortling” on hämmentävä ja samalla vangitseva retki suomalaisen kevyen musiikin katvealueille, joilla genrerajat tuntuvat lähinnä hidasteilta. Albumin orkesterityyppinen sovitusratkaisu on soinnillisesti hyvinkin lähellä Nick Cave & The Bad Seedsin taide-rockia. Albumin moniäänisenä soiva ja […] -
Inginmaan sädehtivää lumovoimaa Espoon Kannusalissa 27.3.2026
Kotimaisen pop-jazzin tyylitajuisimpien ja karismaattisimpien artistien joukkoon vaivihkaa viimeisen vuosikymmenen aikana hivuttautunut Anna Inginmaa yhtyeineen hurmasi vähäeleisen intensiivisellä konsertilla Espoon Kannusaliin perjantaina 27.3. paikalle vaivautuneen väen. Siinä tämänkertainen Noisen keikkaraportin aihe. Toisen kokopitkän sooloalbuminsa, “Yhdeksän elämää” helmikuussa julkaissut tanssija-laulajatar saapui Espooseen albuminsa promootiokiertueen kolmannella keikalla. Illan aikana säteilevän karismaattinen Inginmaa esitti kyseisen albumin kokonaisuudessaan, minkä […] -
Dead Society : 1989-1993 – “Kunpa nämä biisit olisi ehditty levyttää kunnolla”
Näin sitten kävi, että helsinkiläisen Dead Societyn ainoa levyjulkaisu “1989-1993″ näki päivänvalon 33 vuotta keulahahmonsa traagisen, ennenaikaisen tuonilmaisiin siirtymisen jälkeen. Se sisältää kaikki kahdeksan Dead Societyn luomaa kappaletta ensimmäistä kertaa vinyylinä ja digitaalisiin palveluihin ladattuna. Kyseessä oli siis kotimaisen post-punk-legenda Jore Vastelinin (1963–1993) viimeinen esiintyvä yhtye. Vuonna 1989 perustetussa post-punkia ja post hardcorea sotkevassa Dead […] -
Anna Inginmaa : Yhdeksän elämää – “Samettista sointia ja sielunruokaa”
Aikamme paitsi hurmaavimpiin, myös sielukkaimpiin pop-iskelmä-jazzin laulajattariin lukeutuva Anna Inginmaa on julkaissut debyyttialbuminsa, “Yhdeksän elämää”. Nuorehkosta iästään huolematta elämää nähneen artistin pehmeän jazz-laulannan syistä tihkuu vangitsevuus, intohimo, viattomuus, viekkaus ja leikittelevyys, samassa tehokkaassa yhdentoista kappaleen paketissa. Mielenkiintoista on, että hänen artistinuransa voidaan kuvata kulkeneen tavanomaisesta poiketen varsin takaperoisesti. Kauko Röyhkän ja Pekka Laineen kaltaisten päällikkötason […] -
Sata Repo Womanin ystävää valitsi hänen tuotannostaan sinkkubiisin
Kaikkien rokkikellareiden soittorosvotar Sanna Reponen (mm. The Shrieks, Rehtorit, No Ei!) eli Repo Woman on julkaissut ensisinkun “Kaikki lahoaa”. Vaihtobasso ja country-henkinen kitara pitävät päähenkilön nenän pinnalla tämän sivuluisusta huolimatta. Kappale on esimakua artistin myöhemmin tänä vuonna ilmestyvältä debyyttialbumilta. Bassossa ja taustalaulussa yhtyeessä.on Rami Helin (The Flaming Sideburns, Huuto!, Turun Romantiikka etc), kitarassa Matti Pekkanen (The […] -
Kissa : I Hate Music – “Pahat kielet puhuvat”
Günther Kiviojan alter egon mukaan nimetty yhtyeensä Kissa on kerännyt viime vuosina mainetta “härmän kovimpana rock-yhtyeenä”. Kissan vanhan liiton henkeen vatkattu, glam-jytä-pohjainen meininki on viime vuosina saanut suitsutusta pitkin valtakunnan musiikkimedioita. – Erityisesti Emma-ehdokkuuteen asti kivunneen “Apinalinna” -debyyttialbuminsa myötä. Kannuksia yhtyeellä toki muutenkin on pitkän linjan tekijöitä myöten. Jostakin enemmän tai vähemmän käsittämättömästä syystä homma […] -
Nyrkkitappelu : Nyrkkitappelu. Nyt! – “Korvakarkkiähky”
(Blast of Silence Records, 2026) … Ja loputonta viikonloppua pitää. Odottelin lähes vesi kielellä tsemppipunkkiyhtye, Nyrkkitappelun kuudennen kokopitkän julkaisua. Yhtyeen viides kokopitkä, “Ongelmanuorten sävellahja” (2023) löi kaikki yhtyeeseen lataamani ennakkoluulot. Sen myötä, kyseisen levyn rundilla, Pirkanmaan bilepunkkarit allekirjoittanut tulikin sitten todistaneeksi useammankin kerran livenä. Jos en kovin väärin muista, yhtyeen vokalisti, Hepe Kuivala mainitsi tuolloin […]