Janne Westerlund : Sisar – “Mielen ja maailman haurauden äärellä”

Circle– ja Plain Ride -yhtyeiden musiikillisiin selkäytimiin kuuluva Janne Westerlundin soolotuotanto on aina liikkunut jossain syvän, vinksahtaneen, raatorehellisen suomalaisen sielunmaiseman ja kansainvälisen, juurevan blues- ja folk-tradition leikkauspisteessä. Herran järjestyksessään kuudes sooloalbumi, “Sisar“, ei tee tähän poikkeusta.

Levyn tunnelma on harkitun pelkistetty ja yleissävy raakilemainen, jopa keskeneräinen, mikä epäilemättä tyylikeinona a’la Tom Waits houkuttaa, mutta paikoin se tässä tapauksessa tuntuu enemmänkin viimeistelemättömyydeltä kuin harkitulta taiteelliselta valinnalta. Akustinen kitara, banjo, laaja puhallinarsenaali ja Westerlundin tunnistettava, hauras lauluääni sekä mukavasti maalaismainen aksentti luovat intiimin ja yhdellä henkäisyllä rikottavissa olevan tunnelman.

“Leiri” avaa kokonaisuuden upean laajalla sävelkirjolla. Pitkän linjan trubaduurin, Saara Suvannon käsialaa oleva “Kissat ja koirat ja linnutkin” on puolestaan karun lyyrisen kuvauksensa vastapainona tarttuvuutensa osalta ensiluokkainen lopunajan nuotiolaulu. Albumin vakavahenkisin minimalistisen kuivakka kuiluuntuijotus, “Pyhyys ja kauhu” sopii sävellyksellisesti värikkäämpien ja polveilevien teosten, kuten “Kotiseuduton” ja “Tutkimusmetsä” -biisien lomaan optimaalisen hyvin.

Enkä haluaisi uskoa, että hauskasti Ozzy Osbournen “Diary of a Madman” -biisin akustisen kitarakierron kaltaista näppäilylooppia toistava “Suojattu tie” omaisi vain sattuman sanelemana samankaltaisuutta. Loppupuolelta vaikuttavimmat sävärit aiheuttaa hieno “Me autuaat”.

Sisar on vilpitön ja tärkeä levy, joka vaatii kuulijalta antautumista sen koruttomalle sävelmatkalle. Vaikka se ei yllä Westerlundin soolouran kirkkaimmaksi helmeksi, on se kunnianhimoinen yritys tavoittaa jotain olennaista tästä ajasta. Westerlundin karismaattisen sopertavan tarinankerronnan hyveet ovat kiistattomat, vaikka albumi ei kokonaisuutena täysin vakuuta potentiaalisen syvyydessään. Se onnistuu kuitenkin luomaan kiinnostavan matkan mielen ja maailman haurauden äärelle.

3½/5