Author: Mika Roth
-
Domination Black: Dimension: Death
Kotkalaisen Domination Blackin suunnitelmat ottivat syksyllä 2009 vakavan kylkiosuman, kun bändi huomasi olevansa ilman vokalistia. Pakotettu tauko venähti lopulta kahden ja puolen vuoden mittaiseksi, mutta nyt on koittanut paluun aika ja keulilla karjuu tällä kertaa Matias Palm (Merging Flare, Heavy Metal Perse). Kuusimiehinen orkesteri uskoo edelleen perinteisen heavy metalin voimaan, jonka lyriikoihin aiheet löydetään kauhumaailmoista. […] -
Garfield Steel: Darkness Freedom – groovaavaa postapokalyptistä elektroboogieta
Korkeammille voimille kiitos siitä, että tältäkin planeetalta löytyy Ville Pirisen kaltaisia hahmoja, joita ilman elämä olisi niin kovin paljon harmaampaa. Steel Mammothin laulusolistina ehkä paremmin tunnettu mies kun on pistänyt ulos albumin, joka saa kuolleetkin boogaamaan haudoissaan. Kaiken pohjana lepää elektronis-psykedeelinen rock, jonka perintötekijöihin on lisätty punkin, metallin ja garagen palasia. Lopputulos groovaakin kuin se […] -
Amberian Dawn: Circus Black – sinfonista power metalia parhaimmillaan
Amberian Dawn on kuin huomaamatta saavuttanut neljännen pitkäsoiton virstanpylväälle. Vuonna 2006 perustettu bändi aloitti suoran power metalin saralta, mutta sittemmin ilmaisuun on hiipinyt entistä enemmän sinfonisen metallin piirteitä, joten vertailut siihen ”suureen kotimaiseen” ovat olleet väistämättömiä – ja myös turhia. Kaikki kappaleet ovat lähtöisin tuttuun tapaan kosketinsoittaja/kitaristi Tuomas Seppälän kynästä, ja tällä kertaa Seppälän visiot […] -
Apulanta: Kaikki kolmesta pahasta – tuttua tavaraa tuoreella otteella
Apulannan yhdestoista albumi katkaisee bändin toistaiseksi pisimmän levytauon, sillä Kuutio (kuinka aurinko voitettiin) julkaistiin jo loppuvuodesta 2008. Uransa 90-luvun puolivälissä aloittanut ryhmä ehti jo matkan varrella unohtaa punk-juurensa lähes kokonaan, mutta viimeisen parin kiekon aikana bändi on ottanut tietoisia askeleita kohti lähtöpistettään. Sama suuntaus jatkuu edelleen ja normaalia pidempi levyjen väli on vain terävöittänyt Toni […] -
Harmaja: Marras – omaan soundiinsa jumittuneen yhtyeen hiljaista melankoliaa
Harmaja käynnistyi JP Leppäluodon sivuprojektina, joka vuosien saatossa kasvoi Charonia merkittävämmäksi bändiksi. Nyt Charon on poissa, joten Leppäluoto voi vapaasti toteuttaa itseään ja antaa kaikki biisi-ideansa Harmajan käyttöön. Kolmannella albumillaan Harmaja on karistanut niskastaan suurimman osan Nick Cave & the Bad Seeds -yhteyksistä, eikä Marras kuulostakaan enää samalla tavalla lainalta kuin kaksi aiempaa kiekkoa. Caven vaikutus […] -
Emilie Autumn esitteli uusia biisejään Nosturissa
Yhdysvaltalainen Emilie Autumn käynnisti Euroopan kiertueensa reilu kuukausi sitten Saksasta. Show on tuon jälkeen kulkenut ristiin rastiin pitkin Keski-Eurooppaa, kunnes viimein koitti Suomen vuoro. Autumn esiintyi aluksi Tampereella 6. huhtikuuta ja heti seuraavana päivänä oli Helsingin vuoro, kun “victoriandustriaalista” musiikkia esittävä artisti ryhmineen valloitti Nosturin. Kiertueen teemana on Fight Like a Girl -albumi, tosin hiukan […] -
Sara: Se keinuttaa meitä ajassa (2012) – synametalli vaihtui seesteiseen pop-rockiin
Sara katkaisee neljän vuoden mittaiseksi venähtäneen levytystaukonsa ristiriitaisella ja uusia uria avaavalla albumilla. Kolmen ensimmäisen pitkäsoiton aikaiset synametallin haamut ovat vuosien saatossa kadonneet, kun amerikkalainen teollisuusmustuus on korvattu kotimaisella melankolialla. Neljä vuotta sitten ilmestynyt Veden äärelle oli jo selvä irtiotto juurista, mutta vasta nyt post-metal ja post rock ovat vaihtuneet lopullisesti puhdasveriseen pop-rockiin. Saran kappaleet […] -
Pimiö-ohjelman paluu! Valokeilassa kotimaiset Black Light Discipline ja Garfield Steel
Pimiö palaa pitkältä tauolta ja ensimmäinen podcast-ohjelma on pullollaan lähinnä uutta kotimaista musiikkia. Kirkkaimmassa valokeilassa paistattelee kaksi yhtyettä, joista toinen debytoi ja toinen on julkaissut vahvan jatkon neljän vuoden takaiselle esikoiselleen. Paremmin metallin maailmoista tutun Steel Mammothin nokkamiehen, Ville Pirisen, uusi projekti Garfield Steel on mielenkiintoinen keitos eri tyylilajeista. Debyyttialbumia onkin vaikea mihinkään tiettyyn genreen, […] -
Stam1na: Nocebo (2012) – Lemin pojilta jälleen vuoden metallieepos
Takana on jo kuusitoista vuotta sekä neljä toinen toistaan kovempaa albumia, joten viidennen kiekon tekeminen on taatusti kasannut paineita viisimiehiseksi kasvaneen Stam1nan harteille. Kuinka ihmeessä ryhmä voisi vastata Viimeinen Atlantis -albumin miltei profeetalliseen voimaan, tai esikoisen hillittömään iskuun ottamatta taka-askeleita tai menettämättä suuntaansa? Mitä studiossa lieneekään tapahtunut jenkkituottaja Joe Baresin valvovan silmän alla, niin ainakaan […] -
Dave Lindholm: B. Inventive (2012) – Dave se vain on ja pysyy
Ajat muuttuvat ja tyylit vaihtuvat, mutta Lindholmin Dave se vain on ja pysyy. Kuusikymppinen veteraani onkin pistänyt ulos ties kuinka monennen rock’n’rollin voimalla pyörivän pitkäsoittonsa, joka saa ne kivet taas vierimään. Tällä kertaa Dave on kolmasosa triosta, jonka kaksi muuta jäsentä edustavat nuoremman polven tamperelaista osaamista. B. Inventive ei lähde keksimään pyörää uudestaan, sillä nämä […] -
Flying Colors: Flying Colors (2012)
Superkokoonpanot ovat siitä kimurantteja tapauksia, että äärimmäisen harvoin nämä tähtien kokoonajot pystyvät lunastamaan ne suunnattomat – ja usein myös hyvin epärealistiset – odotukset, joita ryhmien edesottamuksia kohtaan on kasattu. Sama pätee Flying Colorsiin, jonka esikoislevy on vain simppeliä rokkia ilman sen kummempaa jumalallista ihmeellisyyttä. Tässä super-ryhmässä mukana ovat kosketinsoittaja/vokalisti Neal Morse (Spock’s Beard, Transatlantic), kitaristi […] -
Soen: Cognitive (2012) – suoraa Tool-kopiointia
Esikoisalbuminsa julkaissut Soen on yhtye, jonka rytmiryhmästä löytyy yllin kyllin taitoa ja kokemusta. Mukana remmissä on entinen Opeth ja Amon Amarth rumpali Martin Lopez, sekä ties kuinka monissa liemissä hautunut basisti Steve DiGiorgio (Testament, Death, Iced Earth, Obituary, Autopsy…). Nelikon kaksi muuta jäsentä ovat huomattavasti kokemattomampia, mutta bändin yleisilme on silti erittäin viimeistellyn ja huolitellun […] -
Kailo: Kailo–EP (2012)
Turkulainen Kailo omaa lyhyen historian, mutta jo ensijulkaisullaan ryhmän palaset tuntuvat loksahtelevan hyvää vauhtia paikoilleen. Tyylilajiksi on valikoitunut tummasävyinen altsupop, joka ei kuitenkaan sorru turhaan pehmeyteen tai mahdottomaan synkkyyteen, vaan leijuu juuri sopivalla korkeudella. Avauksena kuultava Anti-Organic etenee jouhevasti ja ammentaa itseensä voimapopin tarttuvuutta bändin iskiessä hetkittäin jo rokkivaihdetta silmään. Kauniisti kaarteleva Ultimate Feeling laventaa […] -
The Asteroids Galaxy Tour: Out of Frequency (2012)
Tanskalainen The Asteroids Galaxy Tour on nimensä veroinen tapaus pop-musiikin iloisen räiskyvässä maailmassa. Vokalisti Mette Lindbergin ja viiden bändin jätkän muodostama ryhmä kun paiskoo yhteen sellaisen määrän erilaisia elementtejä, että hyvä kun perässä pysyy. Kaiken pohjana on hattarankevyt pop, joka saa menovettä moottoriinsa etenkin Lindbergin lähes ärsyttävän korkeasta ja mankuvasta lauluäänestä, josta joko pitää tai […] -
Saatanan Marionetit: Satanick Destruction of Death (2011)
Aiemmin nipun pikkulevyjä julkaissut Saatanan Marionetit on saanut viimein debyyttialbuminsa valmiiksi. Tekijöiden kielet ovat nähtävästi olleet tukevasti poskissa (ja varmasti vähän muuallakin) aina alusta saakka, joten ryhmää ei kannata niputtaa samaan joukkoon totisimpien vuohibändien kanssa. Yhtyeen nykyiset jäsenet Jatz, Jui, Nirz, Raato ja Tritotus Satan käyvät rohkeasti laventamaan metallin tantereita, kun albumin kolmetoista kappaletta katapultataan […] -
G-ODD – Code To Rebuilding Machinery (2011)
G-ODD – Code To Rebuilding Machinery (2011, omakustanne) Elektronisen musiikin ihmemaahan jo muinoin vuonna 2008 eksynyt G-ODD on melkoinen tapaus. Trio on napsinut vaikutteita sieltä täältä ja uutta kiekkoa on pistetty ulos tasaisen tappavaan tahtiin laadun suuremmin kärsimättä. Yhtyeen toinen virallinen albumi onkin taas sitä tuttua sinkoilua elektronisissa taivaissa, joissa kaikki sateenkaaren värit vilkkuvat kilpaa […] -
Cradle of Filth – Evermore Darkly (2011)
Cradle of Filth julkaisee tasaiseen tahtiin materiaalia eri muodoissa, mutta edellisestä EP:stä ehti kulua aikaa jo kokonaista kymmenen vuotta. Evermore Darkly on massiivinen EP/DVD yhdistelmä, joka tarjoaa hiukan uutta ja huomattavasti enemmän vanhaa materiaalia, jota on kierrätetty enemmän ja vähemmän onnistuneesti. EP:n kahdeksasta kappaleesta vain kaksi on uusia ja näistäkin avauksena kuultava Transmission from Hell […] -
Jussi Wemberg: Päivänvalossa (2011)
Pori on nähtävästi länsirannikon melankolian ydin, mikäli Jussi Wembergiin on asiassa uskominen. Vuodesta 2008 pop-sävytteisiä folk-kappaleitaan rustannut nuori mies on kasannut neljän biisin mittaisen ep:n, jonka keskiössä ovat akustinen kitara, Wembergin kirkas laulu, sekä kotimainen depressio. Pientä taustaväriä luodaan koskettimilla jacajonilla, mikä antaa juuri riittävästi lihaa kappaleiden kevyiden luiden päälle. Paljaaksi riisutut biisit suorastaan tihkuvat […] -
Megadeth: Th1rt3en (2011)
Megadethin kolmastoista pitkäsoitto on kolmentoista tasavahvan vetäisyn nippu, jonka päättää tietysti biisi nimeltään 13. Epäonnen numerolla onkin nähtävästi oma paikkansa Dave Mustainen päässä, onhan bändin taival ollut melkoista vuoristorataa alusta saakka. Megakuoleman viime vuodet ovat kuitenkin olleet nousujohteisia, ja nyt kun Mustainen vanha aseveli Dave Ellefson on liittynyt takaisin bändin riveihin, ovat odotukset uutta kiekkoa […] -
Rush – Time Machine 2011: Live in Cleveland
Maailma on jatkuvassa liikkeessä, mutta jotkin asiat eivät onneksi muutu. Aurinko nousi eilenkin idästä, sade on yhä märkää ja Rush on kova livebändi, jonka livelevyihin kannattaa edelleen tutustua. Viimeksi mainittu fakta on huomattu myös levy-yhtiöiden business lounailla ja tämä tuore livepaketti onkin jo yhdeksäs Rushin livetallenne. Kun näistä viisi on julkaistu vielä uudella vuosituhannella voi […] -
Gary Numan – Industrial rockin kummisedän historia kahdessa osassa
Radio Noisen kaksiosaisessa spesiaalissa luodataan Gary Numanin (s. 1958) pitkää ja vaiherikasta uraa. British Airwaysin bussikuskin ja osa-aikaisen puhelinmyyjän poika Gary Anthony James Webbille ei povattu loistavaa tulevaisuutta, mutta kun nuori mies perusti vuonna 1976 yhdessä ystäviensä kanssa Tubeway Army -nimisen bändin, lähtivät asiat rullaamaan kuin itsestään eteenpäin. Taiteilijanimeksi valikoitui uuden ajan hengessä Numan ja […] -
Latexxx Teens Pimiössä
Radio Noisen industrial-aiheinen ohjelma Pimiö tutkii tällä kertaa muiden kiekkojen ohella Latexxx Teensin albumia, joka julkaistaan 28. lokakuuta. Italialaiset elektro-gootti rokkarit ovat antaneet albumilleen kasteessa nimen Adrenochrome Redux, mikä on taas suora kumarrus legendaarisen The Sisters of Mercyn suuntaan. Italiaanojen soitto on kuitenkin kaukana leedsiläistengoottailusta, sillä Adrenochrome Reduxilla avainsana on vauhti ja biisit ruhjotaan maisemaan […]