Levymaistofiilikset: Jarkko Martikainen ja Luotetut Miehet – Kierrätyspiste EP & Maistotuokio #14 – Panimo Hiisi Loviatar Rye Wine

Huomenta/Päivää/Iltaa, Noisen lukijat.

Me täällä Brewokratiassa olemme olleet laulaja/laulunkirjoittaja/kitaristi/kirjailija/runoilija Jarkko Martikaisen vannoutuneita faneja jo vuosikausia. Kun hän pari vuotta takaperin ilmoitti koonneensa monen akustisen trubaduurivuoden jälkeen vierelleen rokkikokoonpanon, pyörivät järjellisillä homo sapienseilla jo jalkojen ihohuokosetkin sukkien alla.

Tämä kokoonpano sai nimen Luotetut Miehet, jonka ensimmäinen levyjulkaisu Kierrätyspiste EP on.

Martikainen on keikoilla Luotettujen Miesten kanssa paloitellut soolo-uransa trubaduurikappaleita useisiin eri muotoihin, jotka ovat meille toimineet törkeän hyvin. Tämän levyn neljä valittua palaa kattavat melkoisen laajan kirjon. Toivo-levyltä (2009) on otettu käsittelyyn niin nimibiisi kuin heleä Yhdessä, Yhtenä. Ensiksi mainittu on säilyttänyt verrattain paljon alkuperäistä muotoaan, mutta Anssi Salmisen rapea kitarasooloilu nostaa bänditaustoituksen helposti seuraavalle tasolle. Yhdessä, Yhtenä onkin räimitty sitten hyvin nopeammaksi jolkotus-rokiksi. Koko ryhmän harmonialaulut toimivat studio-olosuhteissa juuri niin makeasti kuin live-esitysten perusteella osasi toivoa.

Aiemmin vain Rakkaus-albumia (2006) seuranneella Hyvää Yötä, Hyvät Ihmiset-livelevyllä (2007) julkaistu Muovailuvahaa vedetään myös luurankoisesta akkariversiostaan suuresti poikkeavaksi räimevedoksi kunnon käsikläpsyjen kera. Soundimaailma tukee fiiliksissämme jopa rosoista Crazy Horse-henkeä. Mikäs sen sopivampaa, kun Martikaisen aiempi soolotuotanto on tunnelmallisesti muistuttanut mm. Neil Youngin tekosista.

Yllättävin biisivalinta muokattavaksi on Jarkon taannoin Vesa-Matti Loirille kynäilemä Missä Kotini On?, joka taipuu alkuperäisversion raukeasta shufflesta hyvinkin klenkkaavaan pajavasarointiin. Jälleen kerran bändin laululahjat sulautuvat yhteen todella makeasti. Voi ärkeles, kun levylle olisi otettu myös Koirien Taivas-levyn (2014) huippuhetki Silvia, jonka live-versioon Luotetut Miehet vasta ovatkin ympänneet mieltä hyväilevät harmoniat.

Summasummaarum, livenä kokoonpanon nähneet voisivat helposti toivoa kokonaisen levyn näitä versioita, koska sopiva nälkähän tästä jää! Edes se rouhea HooCee-versio Tyhjän Päällä-veisusta saataville, jookos? Noh, aika näyttää. Eivätköhän Martikaisen prioriteetit ole uudessa materiaalissa Luotettujen Miesten kanssa, mikä kelpaisi myös erittäin mainiosti. Jos nämä miehet tulevat vielä kevätkiertueellaan lähelle teitä (Helsinki, Kouvola, Pori, HERÄTYS!), älkää jättäkö väliin. Just. Don’t. Odotellessa on suositeltavaa nauttia vaikkapa sitä laatuolutta, joka antoi tämän EP:n kuuntelulle niin nohevasti potkua läpi kylmimmän helmikuun. Annetaan japanilaisen kritiikinvaihtajamme, Brewin’ Bomber Lygerin esitellä tämä Panimo Hiisin nimeä kantava herkku: