Krypta : Outo laakso – “Herkullisen ristiriitaisia heijasteita ja hittikertosäkeitä”

Vanhan liiton Suomi rock, kotimainen ysäri elokuvamusiikki, Spinal Tap -licksit ja Nicke Andersonin latuja hiihtävä action rock. – Niistä on Krypta tehty. Tyrantti -yhtyeen kitaristina tunnettu Henri Seger kunnostautuu tällä kertaa ensimmäisellä kotimaisella tuoreehkon sooloyhtyeensä, Kryptan kanssa yhtyeen debyytillä “Outo laakso“. Herra itse taiteilee albumilla narulle kaikki soittimet. Yhtyeen keveästi rockaavassa, paikoin komeita kertosäkeitä ilmoille kajauttavissa kappaleissa on imua, vaikka Freemanille tuoksahtava, hintelä laulusoundi ei olisikaan omaan makuun ominaisinta. Seger tekee myös erinomaisia sanoituksellisia oivalluksia, mikä johtaa paikoin tekstien syvällisempään tutkiskeluun, jista videobiisi “Dorian Gray” käy malliesimerkistä.

Erityisesti albumilta viehättää biisien väkevä sävellyksellinen näkemyksellisyys, jossa korniudetkin kääntyvät useimmiten voimavaraksi ja vahvuudeksi. Näistä esimerkkeinä albumin menovaihteen varsinaisesti avaava “Vala” erityismaininnan B-puolen kappaleista ansaitsevat kauniisti kehräävä “Tuntematon, pimeä”, komeasti groovaavana stoner rockin rouhiva “Suuri voima”. Lisäksi puoliakustinen hipahtavasta kudonnasta moukarin voimalla heilahtavaksi puhuriksi äityvä “Joki” ja albumin päättävä singer-songwriter -perinteitä vaaliva, kaunis folk-biisi “Tuon kukkulan takana”.

“Outo laakso” on albumina laadukas ja huoliteltu, nykyaikaisen retrahtava rock-albumi, jonka ydin koostuu herkullisten ristiriitaisuuksien heijasteista. Yhtyeen kohderyhmän uskoisin löytyvän laajasta otannasta rock-musiikin ystäviä. Kun mukaan saa puristettua vielä hieman ärhäkkyyttä, lunastaa yhtye potentiaaliaan entisestään ja yhtye saavuttaa entistä enemmän painoarvoa ja auktoriteettiasemaa genressään.

** ½ / *****