Seinäjoen doom-mylly, Spiritus Mortis on operoinut jo kohta neljäkymmentä vuotta kotimaisen underground-metalin keskiössä. Yhtyeen kotikaupungissa, Alavudella, Tampereella ja Oulussa “The Great Seal” -albumin kiertueen jälkimainingeissa 2023 ja 2024 taltioitu live-pläjäys on laadukkaasti tallennettu ja tuotettu yhtyeen omin voimin. Albumin soundimaisema on orgaaninen, bändin voimansa ja rujon uljauden vaivatta tavoittava.
Groovemman sortin avosointuhevillä setin avaava “Puputan” luo energisen startin tuomion toimitukselle. Jussi Maijalan ja Kari Lavilan tuplakitarointi tuo etäisesti mieleen Otra Romppaisen synkän sävelkerronnan. Basisti Jussi Maijalan ja rumpali Markus Kuulan rytmityö on ankaran raskasta, tiukkaa mutta samalla hyvin hengittävää. Yhtyeen varhaisemmilta vuosilta tuttu, aavemaisuudessaan Celtic Frost-tyyppinen “When The Wind Howled With a Human” kietoo kuulijan tiukkaan otteeseensa. NWOBHM-tyyliset “Death’s Charioteer”, “Spiritus Mortis” -debyyttialbumin kärkikalustoon kuuluvat “Forever” ja “Beyond” saavat myös aivan uutta tuulta purjeisiinsa, ja erityisesti vokalisti Kimmo Peräahon paitsi antaumuksellinen myös taitava laulutyyli, joka nostaa kappaleet uuteen ulottuvuuteen. Vokalisointinsa on laadukasta, tasokasta ja kestää vertailun. Äänen sävyissään on mukava sekoitus mm. Messiah Marcolinin voimallista vibratopitoista kie’untaa ja Rob Halfordin korkealta ja kovaa -kiljahduksia.
Albumin kappalemateriaali alkaa tiukentua loppua kohti. Komealla kertosäkeellä varustettu tuomiomoukari, “Feast Of The Lordista” eteenpäin kokonaisuus on hieman tasapaksusti laahaavaa “Death Bridea” lukuunottamatta silkkaa voittokulkua. Aivan kuin myöhempinä päivinään Tony Iommin kynästä syntynyt “Robe Of Ectoplasm” , mestarillista sävelmuoyoilua sisältävä “Skoptsy”, itämaisten teemojen varaan jännittyvä “Martyrdom Operation” ja vastustamattomasti tajuntaan porautuvalla kitaraoutromelodialla varustettu “Holiday In The Cemetery” ovat silkkaa kotimaisen metallin juhlaa. Ha Vaikka setti päättyykin hieman yllätyksettömösti perinnehevin puolella rockailevaan “The Man Of Steeliin”, on lopputulos vakuuttava.
Ainoa asia joka hieman jylhän majesteettista tunnelmaa droppaa, on erinäisten spontaanien kainalopierupilluvitsien kerronta välispiikeissä. Muutoin “The Great Live” on suvereenia hallintaa ja nousee kokonaisuutena vuoden jos toisenkin kovimpien livetaltiointien joukkoon.
4/5
Leave a Reply
You must be logged in to post a comment.