Vox Flatus : Perintönä päähine tai joulupukkitakki – “Kosto universaalille latteudelle”

Pieksämäen vaarallisin seitsentoistapäinen kollektiivi, Vox Flatus on palannut levytyskantaan. Iso kiitos asiasta kuuluu myös Psychedelica Recordsin ‘Meistikselle’. Ensi kertaa ’90-luvun alun vaihtoehtoistakin vaihtoehtoisemmissa hämyssä kummallisen ajatonta musiikkia suoltanut taidekollektiivi tulee kolmatta kertaa tällä kertaa “Perintönä päähine tai joulupukkitakki” -albumillaan. Kyseessä on yhtyeen kolmas pitkäsoitto ja jatkoa vuonna 2007 ilmestyneelle “Pingviinille” -albumille.

Kahdenkymmenen kappaleen kokonaisuus on kosto universaalille latteudelle. Se on takuuvarmaa keskilinjan edustajien (pseudo-)taiteellista eksytystä ja taitavasti piilotettua musiikillista vittuilua niille, joille uskottavuudentavoittelu, oman tärkeyden korostaminen, skenepelleily, massan mukana meneminen ja kliseillä ratsastelu edustaa tavoiteltavaa itseisarvoa ja elämän keskiötä. Vox Flatuksen kieroon kasvanut toisinajatteluperinne palvelee varmasti myös useita muitakin tarkoitusperiä, mutta tässä mainittuna niistä muutama.

Albumin avaava “Punk on is the pest” käynnistyy hieman yskähtelevällä boomerihuumorilla, mutta heti kun, “Get Ready! Täältä tulee Kirka Babitzin -laulu” tärähtää eetteriin, ei voi olla kiinnostumatta, mistä kaikesta tässä mahtaa olla kyse! Heti perään läsähtävä noiserockimpi versio Usko Kempin ikivihreästä “Tulipunaruusut” -humpasta tappaa takapihasi petuniat lempeydellään. Monologimaista sillanrakennusta rakkauden virran yli edustaa puolestaan “Kumpi meistä on raskaana?”. Motelli Skronklen vakavuudella nuoren kasvuprosessin toteava “Läski-Esa” vie yksilön oman identiteetin tutkimisen rinnakkaistodellisuuksiin. Taitaapa siinä sivussa sukupuolikin korjautua. Kahdesti.

Radiopuhelimien maaperältä lainattu ja eksoottisten melodiasoitinten herkistämä “Isäsi on sairas mies” tuo rujolla post-grungahtavalla rockauksellaan hommaan perinteisempää musiikillista perspektiiviä. Vuoden sisään mahtuvaan seurauskuvelmaan istuva “Pylly maassa” keinahtelee David Lynch -tyyppisen, usvaisen bluesin tahdittamana. Kaksiosainen “Syön itseni” ottaa puolestaan tummasävyisessä ykkösosassaan garage-rockabilly-vetoisen The Skreppers -vaihteen silmään ja toisessa osassa lyö homman surf-punk -lekkeriksi. Albumin aivan ilmeisimpiin korvamatoihin kuuluu kuitenkin kiihkeästi Sielun Veljet -tyyppisesti huohottava videobiisi, “Boink-Lökö”.

Nancy Sinatran kaltaiseen ’60-lukulaiseen autenttiseen ilmaisuun pohjaava, erittäin hienosti toimivan naisvokalisoidun “Älä puhu mulle” -biisin on helppoa kuvitella olevan Vox Flatuksen oma, mutkat suoriksi pistävä ja käyttäytymään opettelemisen tärkeyttä alleviivaava kannanotto #metoo -liikkeen aihepiiriin.

Albumin ilmeisimpiin indiehittipotentiaalisiin tapauksiin kuuluu puolestaan ensimmäisenä videobiisinä julkaistu, samettisen ontuvasti klenkkaava “Väärinkäsityksiä”. Slaavilaiseen bluegrass-punkiin taipuva, tarttuvalla kaksiäänisellä laulumelodialla varustettu, yhtyeen puuhamiehelle oodina osoitettu “Aha aha aha, Mä oon Tommi Saha” nostaa tempoa ja soitannollista ryhdikkyyttä kokonaisuuden loppua kohti. Siinä samassa vieraillaan silmänräpäyksen verran äärimetallisissa maisemissa, poikkeuksellisesti Tommi Hakkaraisen säveltämässä ja sanoittamassa pikarykäyksessä “Ferox on Is The Pest!”

Rockabilly-leikittelyn vääntyneempään hardcore-ilmaisuun yhdistävä “Pysäytä Moottori täytön ajaksi -laulu” nostaa heti perään albumin intensiivisyyttä. Monisyisen riemukas monologi “Kasetti jäi kesken” pohjustaa tilaa albumin vahvimman kierrepalloviestin sisältävälle rytinäpitoiselle kappaleelle “Ymmärtämällä nussitaan kusipäitä, minä en halua ymmärtää -laulu”. Hienon hieno kokonaisuus päättyy “Rokimpi kyllä kiinnostaa” – koko tyylilajin arvon kyseenalaistavaan monologiin.

Vox Flatuksen olemassaolon yhteiskunnallinen merkitys tässä ajassa, vuonna 2023 on ehkä yhtyeen koko tähänastisen uran tärkein kulttuuriteko. Tuota uuskonservatiivisuuden ja henkisen velttouden tunkkaistamaa ilmaa puhdistavaa ja vapauttavaa turahdusta on kaivattu jo kauan. Neljä ja puoli taipuu viiteen pisteeseenn. Siitäs saatte, viihdeteollisuuden masinoima kotisohva-onanointiretriittiperinne ja muu euroviisuhuuma!

5/5

https://www.facebook.com/voxflatus