Vapaa Maa : Äiti Systeemi – “Tasapainoista, selkeäsanaista punkkia ja enemmän”

Uudemman ilmeen hardcoren ja melodisen skedepunkin sekoitusta läiskivä Vapaa Maa on tullut toiseen pitkäsoittoonsa. Vuonna 2011 perustetun tamperelaisviisikon “Äiti Systeemi” esittelee yhtyeen sofistikoituneempaa laitaa verrattuna sen astetta aggressiivisempiin aiempiin tuotoksiin. Vapaa Maa on ollut lajissaan keskivertoa selkeästi kunnianhimoisemmin sävellystyöhönsä suhtautuva jyrkemmän laidan punk-yhtye.

Yhtyeen keulilla edesmenneestä Abduktiostakin tutun vokalistin, Mikko Suikkasen tinkimätön heittäytyminen on erityisen tärkeässä roolissa yhtyeen vaikuttavuuskertoimen rakentumisessa. Niin ikään kitaristikaksikon, myös Abduktiosta aiemmin tuttujen Antti Sompinmäen ja lisäksi mm. Manifesto Jukeboxissa ja Pyhissä Nukeissa vaikuttaneen Heikki Jalosen yhteistyö on yhtyeen aiempiin levytyksiin verrattuna maalsmailevampaa ja nyanssirikkaampaa. Mm. Sokean Pisteen ja Manifesto Jukeboxin riveistä tuttu rumpali Jukka Karihtila yhdessä levynkansikuvataiteilijana tunnetun basisti Ville Angervuoren (mm. Manifesto Jukebox, Remissions, Delta Force II) kanssa hoitaa pienoisesta rytmisestä horjumisesta huolimatta komppiosaston hommat kunnialla ja korkealla intensiteetillä.

Frans Hipposen (mm. Katujen Äänet) miksaama ja Jarno Alhon (mm. Sister Flo ja Sur-Rur) masteroima albumin äänimaisema on luonnollinen ja juuri albumin tarpeita palvelevan selkeästi eroteltu. Vapaan Maan verrattaen kiivaasti runttaavan soiton seassa kiidetään aiempaa melankolisemmissa, ja jopa popahtavissa ja emo-rockmaisissa tunnelmissa. Erinomaista kontrastia asiaan tuo CD-levyn kylkiäisenä tuleva, yhtyeen koko aiemman diskografian kattava bonus-CD.

Yhteiskunnan pakottavia roolimalleihin paino inhimillisyyden kustannuksella ja yksilöiden kohtalokas ajautuminen omien valintojen ulottumattomiin ovat edelleen vahvasti Vapaan Maan lyyristen teemojen keskiössä. Monessa kohtaa albumia kuunnellessa ajatus Vapaan Maan vertautumisesta vanhempaan Anti-Flagin ottaahelpohkosti vallan. Olkoonkin sen lyriikoiden yhteiskunnallisten ongelmien käsittelyn taso lähempänä yksilön kohtaamia vääryyksiä kuin imperialististä sotakritiikkiä, mutta silti. Muinaisen Kummeli-sketsin luoman assosiaation mukaan nimetty albumi ei ole vitsi. Se on korkealaatuisen tasavahva ja muutaman pyöräytyksen jälkeen tehokkaasti avautuva 38-minuuttinen, yhteiskunnallista todellisuutta nurkkaan ajetun yksilön näkökulmasta läpileikkaava punk-rock albumi.

Yllättävää kyllä, se on kuitenkin “Elossa kuin dodon” kaltaisten, rajumpien HC-pitoisten rykäisyjen sijasta vahvimmillaan, melodisemmilla osuuksilla. Näitä edustavat jopa grungahtavasti albumin starttaava nimikkobiisi, post punkahtava “Kylmä maailma”, kaikessa raivokkuudessaan upean eteerinen “Kaikkii on jo väärin” unohtamatta albumin ensimmäisenä singlenä julkaistua ja nerokkaasti nimettyä “Yhden illan luontosuhdetta”. Edellämainitut ovat koruttomassa suoruudessaan kerrassaan syvältä riipaisevia biisejä. Lopullisina niitteinä yhtyeen jalostuneelle hienoudelle ovat osuvilla, nietschemäisillä metaforilla kyllästetty tylytys “Loppuelämä yksin”, lohduttoman kauniita sävyjä aikaansaava emo-punk-ralli “Maali” ja pienoisesta lyyrisestä kömpelyydestä huolimatta varsin vaikuttava päätösnumero “Jäävuori”.

Kerran yhtye haksahtaa kuitenkin myös putkikatseisesti jo aikoja sitten loppuun järsittyyn ja maalistaan ohi ampuvaan keskiluokkakritiikkiin. Biisissä “Markan penkki ja alikersantti natsat” kuvatut elintaso-kilpailuun ja kerskakulutusongelmiin juurisyyt kun löytyvät syvempää yhteiskunnan rakenteista kuin puhtaasti yksilön moraalisesti kestämättömissä tai puusilmäisyyttä ilmentävissä valinnoista. Myöskään hieman hampaattomaksi jäävä “Mitä te musta haluatte” ei yllä muun albumin draamankaaren tasolle.

Pienet tyylilliset ja lyyriset ontumiset ovat kuitenkin suhteellisia tässä kontekstissa. Jo kevätpuolella vuotta kun uskaltaa povata, että Vapaa Maa on onnistunut tekemään uusimmasta pitkäsoitostaan erään kuluvan vuosikymmenen säväyttävimmistä kotimaisista punk rock-äänitteistä. Neljä ja puoli kääntyy ylös viiteen.

5/5