Teksti-TV 666 : Vapauden tasavalta – “Suriseva kitaravalli, tuo elävä organismi”

Kitaravallikerrostumistaan tuttu vantaalais-helsinkiläisryhmittymä Teksti-TV 666 on julkaissut viiden vuoden levytystauon jälkeen toisen pitkäsoittonsa. Kuuden transsinomaisesti eri vivahtein jumitusrockaavan biisin kokonaisuus kantaa nimeä “Vapauden tasavalta“.

Kahdeksanpäinen, vahvaan instrumentaaliseen toisteisuuteen luottava kraut-indie-punk-rockyhtye ei veistä biisejään yhdestä puusta. Se ei myöskään runttaa viidestä-kuudesta kuusikielisen soinnista kitaravalliaan tukkoon, vaan moniääninen organismi jylisee, surisee, notkuu, venyy, kirskuu ja hellii aina tarpeesta riippuen ja soveltuu yllättävänkin notkeasti eri tunnelmiin ja tunnelmien taitekohtiin.

“Kapteeni” surahtaa käyntiin ja Timo Huotarin komppaamana töpöttäen suoraviivaisesti kuin myöhempien aikojen melodisesti rikas Hüsker Dü. – Niin raukeuden tunteen kuulijalle tuovia sointukiertoja kuin melodiamaailmaakin myöten. Tero Huotarin ja Johannes Leppäsen ensialkuun flegmaattisilta vaikuttavat laululinjat ovat tasan tarkkaan harkittuja ja toimivat melkein kuin Sielun Veljien Alanko-Orma-Hohko -vangitseva vokaalitulkintakuoro konsanaan.

Otaksutusti Heinolan pääkiitoradan kosmiselle tankkausasemalle omistettu “Keimolan tähtiportti” sisältää puolestaan Joy Divisionille ja myöhempien aikojen Mustelmalle entuudestaan tyypillistä rytmistä ja leikittelevää yksityiskohtaisuutta. Fuusiojazzahtava “TJ” tuo introssaan esiin yhtyeen hapokkaasti kokeilevan ulottuvuuden ennen Jani Karikoivun viitoittamaan painokkaan tasaisesti pumppaavaan bassopulssiin ja edelleen garage punkin vauhtikiitoon virkoamistaan. Sitten taas takaisin. Tunnelmaa keventävistä taustahyräilystemmoista ja Hilla Kohtamäen maukkaista saksofonifilleistä liikenee ekstra-plussaa.

Albumin hykerryttävin veto on The Stooges -poljentoinen “Kuukauden myyjä” arkirealistisen sarkastisine ja lakoonisine helppoheikin monologeineen. Biisi yllättää vielä loppumetreillään tuoden suuhun aavikkopölyn makua Morricone -tyyppisine, mahtipontisine outroineen, jossa sisään hivuttautuvilla jousisoittimilla on oma merkityksellinen roolinsa. Albumin tylsimmästä, selkeimmästä Circle-henkisestä kraut-jumituksesta moniäänisesti maalailevan kitarapaletin voimalla albumin vaikuttavimmaksi kappaleeksi nousee lopun ilmavaan huipentumaan kopteroiva “Ilmainen pizza”. Eniten indie-radiosoittopotentiaalia sisältävä power-pop-räiskintä, Hectorin “Kuunnellaan vaan taivasta” -biisin laululinjojen samankaltaisuutta säkeistöissään sisältävä “Jeffrey” sulkee eheän ympyrän olemalla avausbiisi “Kapteenin” valovoimaisempi vastinkappale.

“”Vapauden tasavalta” on hyvä albumi. Mitään uutta ja mullistavaa se ei “Tekstareiden” vahvuusalueet entuudestaan läpikotaisin tuntevalle kuulijalle kuitenkaan tarjoa. Jos kuitenkin vahvatasoinen ja tasalaatuiseen lopputulokseen johtava tekeminen joskus riittäisi. Kolme ja puoli pyöristyy ylös neljään.

4/5

https://www.facebook.com/tekstitv666/