Taiminen / Anti-Juhani : split 7″ single – “Ilmaa siipien alle”

Viikatteen arvovaltaisena kuusikielisen kurittajana, Arvona paremmin tunnettu Taiminen palaa hillitymmin ilmaisun pariin yhdessä Anti-Juhanin kanssa julkaistulla 7″ split-vinyylisinglellä. Vuonna 2022 Taiminen julkaisi folk-rock-pitoisen debyyttipitkäsoittonsa, “Tiskin alta”, mikä oli kelpo pelinavaus häneltä sooloartistina.

Molemmat laulaja-lauluntekijät ovat lähestyneet singlen kappaleitaan konstailemattomien bändisovitusten kautta, ja kummallisuus kyllä, molempia biisien kitaroinnin luonnetta yhdistävä assosiaatio herää allekirjoittaneelle niinkin ilmeisestä kappaleesta kuin kuin Iggy And The Stoogesin “Gimme Danger” -klassikosta. En tiedä, kuinka hakoteillä olen, mutta todettava on, että jotain samaa pohjavirettä näiden kaikkien kolmen teoksen väliltä löytyy.

Myös suoratoistoalustoilta löytyvänä, Longplay Musicin julkaisemana 200 kappaleen 7″ vinyylipainoksena sekä suoratoistopalveluissa julkaistu lyhytsoitto sisältää molemmilta artisteilta yhden taidonnäytteen. Single on nykyajassa oiva sample kahden itsenäisen trubaduurin otteista kotimaan kielellä sanaillun musiikin tilasta. Kansikuvana komeilee itsensä Läjä Äijälän (mm. Terveet Kädet) tussaama potretti herroista.

Taimisen talkoo-osuus, “Uni” on seitkytlukulaisen villimiesrokkauksen tyylitellympi muodostuma muhkeaksi kasvavalla kertosäkeellä. Taustabändinä maestrolla on pääbändinsä livekokoonpanon rytmiryhmä, joten homma ei voi lähtökohtaisesti mennä pahasti pieleen. Taiminen ei ehkä ole vokalistina mikään James Osterberg, mutta saa kumminkin loitsuttua biisin lentämään takaviheriölle hyvässä kaaressa. Kuitenkin, Taimisen edelleen alati vireen rajamailla horjuviin vokaaliosuuksiin suosittelisin paikoin linjojen melodioiden kurissa pysymistä tiukentavaa tuplailua ja tukistemmoja, mitkä saattaisivat tuoda myös tarvittavan kerroksen lisää syvyyttä ja pykälän lisää ilmaisullista vaikuuttavuutta ja mahtipontisuutta kokonaisvaikutelmaan. Muutoinhan tämä alkaa olla tuotannollisesti ja biisinä jo joka suhteessa valmista kauraa. Plussaa heruu veikeästä videosta.

Anti-Juhani on uusimman aallon Suomi-rockareita, ja jonka bändissä edellämainittu Taiminen itkettää kitaraa uljaasti. Anti-Juhani julkaisi ensimmäiset singlensä viime vuosikymmenen loppupuolella. Rehellisesti sanoen artistin aiemmat tuotokset ovat olleet omaan makuuni pikkusievää iskelmärockia, jossa ei oikein missään kohtaa päästy kunnolla biisin päälle. Toisin on nyt. “Sulkakynä” ei ole mitään muniinpuhaltelua, ja kappaleena paitsi hienosti rakennettu, myös erinomaisesti tajuntaan hiipivä ‘grower’. Tunnelma sillä on kuin The Hellacoptersin ja Roky Eriksonin kitaramiehet olisi pistetty samaan jamisaunaan Turbonegron mullikuoron kanssa. Anti-Juhanin pehmoinen vokaalitulkinta toimii tässä tapauksessa rosoisammassa kappaleessa selkeästi paremmin kuin sliipatummassa ympäristössä. Oikein mainio esitys, siis!

Taimisen kolmonen ja Anti-Juhanin nelonen tuovat kokonaisuuden keskiarvoksi:

3½/5