Target/ Mighty Music, 2012
Vuonna 2006 perustettu kööpenhaminalaisbändi Scarred By Beauty on nuori, post-hard coren, emo coren, metal coren ja proggressiivisen matematiikkametallin sirpalepommeja tarkasti pudotteleva viisikko. Viime syksynä yhtye keikkaili Suomessakin huomionarvoisesti, ja tekee kuluvan kuun aikana maassamme uuden, kolmen keikan mittaisen minikiertueen debyyttialbuminsa promoamiseksi.
Kolmen vuoden takaista We Swim -EP:tä seuraava täyspitkä albumi Sutra tuuttaa kehiin ammattimaisesti tuotettua ja täsmäsoitettua, tyylilajissaan luonnollisestikin vahvasti alavireisin kitaroin soitettua, rytmisteknistä metallia. Pääosin kappalemateriaali hyökkää silmille kuin psykoosipotilas. Sitten se havahtuu ja painuu takaisin omaan nurkkaansa sikiöasentoon. Yhtyeen musiikki muistuttaa sekoitukselta Napalm Deathin, Dillinger Escape Planin, Mastodonin ja Paramoren sekakokoonpanoa runttaamassa progressiivisesti ja käyttäen soinnutuksissaan mausteena melankolisia pop-kiertoja.
Vaikkakin ilmassa on alituiseen tunnelma, ettei Scarred By Beauty halua pysyä pidempää aikaa samassa rytmilajissa tai kierrättää samaa kantavaa ideaa biisin alusta loppuun, homma tuntuu pysyvän kasassa yllättävänkin hyvin. Hyviä esimerkkejä tästä onnistuneesta edistyksellisyydestä löytyy esim. albumin alkupuolelta Circle the Reservoirista ja albumin loppupuoliskolta löytyvä Top of the Morningista.
[youtube V3plIbcTa40]
Kappaleittensa suvantovaiheissa SBB:n melodisina suuntaviivoina toimivat emo-rockista tutut, pitkiä, melankolisilla soinnutuksilla massiivista äänivallia maltillisesti maalailevat, nopeasti pikatut melodiakitarat. Välillä menoa hidastellaan vahvasti sludgemaisilla tunnelmilla, kun taas välillä soppaa maustetaan perinteisillä hevikitaraharmonioilla ja Deftonesista muistuttavilla nu-metal-himmailuosioilla. Kunkin tyylilajin saarekkeella Scarred By Beauty viivähtää vain hetken ajan. Yhtyeen keulilla ärjyy Hatesphere-yhtyeen entinen keuhkomies Jonathan Albrechtsen, jonka keuhkoista ulos raapima murina on miellyttävän tuskaista ja uskottavaa kuultavaa.
Sutran biisien kantavuuden salaisuus piilee kappaleiden hapolla kyllästetyn pinnan alle piilotettujen melodiapohjien rikkaudessa, joiden varaan kappaleiden hauras kantavuus on ollut tehokasta rakentaa. Albumin loppua kohti edettäessä biisien tempot hidastuvat jyystävään, hard coren kanssa flirttailevaan, vuoroin runttaavaan ja vuoroin rokkaavaan ultra-raskaaseen metalliin. Musiikilliseksi vertailukohdaksi tästä nouseekin etäisesti nyky-Machine Head (esim. biiseissä We Swim, Oh Brother, I Believe, A Million Metaphors). Embers- ja About Words -biiseissä kuulijan tajuntaan kaadetaan voimakasta, unenomaisen jylhää, musikaalista tsunamiaaltoa. Albumin toimivimmaksi kappaleeksi nousee levyn päättävä, uhmakas, hypnoottinen ja kaoottisen kaunis Mountain. Äkikseltään kuvailtuna kyseinen viisu kuulostaa päivitetyltä Metallican The Call of Kthululta.
[youtube zj9pH9XvzAI]
Kuitenkin, kovasta ponnistuksesta ja yrityksestä huolimatta Scarred By Beautyn moderni metallin sävellystyö pudottaa harmittavasti korkealle asetetun, vapisevan riman kannattimiltaan kappalemateriaalin sekavuudesta johtuen. Sutran kappaleet alkavat levyn loppua kohti muistuttaa liikaakin toisiaan, ja progressiivisiksi tarkoitetut sovitusratkaisut alkavat liiallisen toiston myötä muuttua jopa ennalta arvattaviksi. Vaikka yhtye onkin pyrkinyt rakentamaan paketin hajoamiselta pelastavia, melodisia turvaverkkoja sinne sun tänne kappaleidensa sisään, ei se pelasta yhtyettä omalta sävellystaidon keskinkertaisuudeltaan.
Metalcore -skenen bändien perisynti on ollut ja on standardinomainen, emohtava melankolisuus ja sen vastapainoksi rakennettu, selkeitä kappalerakenteita vailla oleva, väkivaltainen riitasointukitarismi ja biisinrakentamisen ideologia, minkä myötä albumikokonaisuuden kappaleet alkavat kuulostaa lopulta äkkiväärältä ja hieman sekavalta, tilkkutäkkimäisesti rakennetulta massametallilta. SBS:n tapauksessa kyseisen kaavan mukaan toteutetun sävellystyön jälki ei jaksa ylläpitää kiinnostusta musiikkiin kymmenen biisin ajan.
[youtube 23OY_uACvuU]
Myöskin monipuolisten vokalistien puute vaivaa, eikä Albrechtsen pätevästä kurkkunsa kiduttamisesta huolimatta tee poikkeusta tähän puutteeseen Scarred By Beautynkaan kohdalla. Scarred By Beauty ei todellakaan ole tyylilajinsa toivottomimpia yhtyeitä, mutta ne ässätbiisit ja killerimelodiat sen repertuaarista puuttuvat. Livenä yhtye toimii varmasti aivan julmetusti. – Selkeästi paremmin kuin levyltä kuultuna.
3/5
Scarred By Beauty Suomen kiertueella toukokuussa:
24.5. Klubi, Tampere
25.5. Bar Loose, Helsinki
26.5. Monttu, Pori