Kuusamo : Tuuleen kadonneet – “Pirtsakkaa synkistelyä”

Teksti-TV 666 ja French Films -orkestereissa aiemmin vaikuttaneista miehistä korona-aikaan kuoriutunut Kuusamo julkaisi kesällä debyytti-EP:nsä. Yhtyeen ytimessä hääräävät ‘Tekstareiden’ Huotarin veljekset Timo ja Tero. Bändin ideakin kumpusi herrojen lapsuuden kokemuksista, joiden perusteella Kuusamossa kaikki on paremmin.

Kuusamo on kyllä mukavan rauhallinen ja maisemiltaan komean jylhä pikkukaupunki periferiassa. Sen jylhillä havumetsärinteillä, tuntureilla ja UKK-luontopolkukierroksella tosin on aika hankalaa löytää yhtymäkohtia yhtyeen hipsterimusafiltterin läpi sopivasti soljuvaan urbaanin aurinkoiseen kitarapoppikseen.

Kuusamo saattaa olla viitteellinen synonyymi utopian tasolla kelluvalle haavekuvalle, jonka tavoittamisen konkretisoituminen lie mahdollista sävelten keinoin. – Sitähän tässä mitä ilmeisimmin haetaan. Seitsemän harmittoman aurinkoisen kappaleen joukosta.

EP:n runko on sikäli jännä, että sen pari ensimmäistä biisiä pitää sisällään pelkistettyä akustista utuilua Twin Peaksin henkeen (Kuusamon kutsu”), Joy Divisionin ja New Orderin sukuista, ranteet auki lyövää duurivoittoisuutta (“MDT-matka”) ja irtokarkkibluesia (“Delfiinit lentää”).

Vasta näiden, alkukarstat koneesta puhdistavien biisin jälkeen Kuusamon poppikone surahtaa kunnolla päälle, ja tarjoilee hyviä kipaleita toinen toisensa jälkeen. Näistä eniten edukseen nousevat EP:n sulavalinjaiset uuden aallon biisit “Kaliforniaan”, “Tuuleen kadonneet” ja synkiltä sävyltään post-punkimpi “Metempsykoosi”. Kokonaisuuden toisena kuultavan, sen rullaavan osuuden käynnistävän “Delfiinit lentää” -biisin ohella EP:n toinen instrumentaali “Kuusamo kraut” päättää lopulta mukiinmenevän kokonaisuuden kuin garage punkiksi vedetty Johnny Cashin “Ring of Fire” konsanaan.

Kuusamo on lohtinut ensimmäisen pienlevynsä täyteen taiderockia verrattain hyvällä ja ryhdikkäällä osaamisella. Kappaleiden kiehtovuus perustuu siihen, että mikään niistä ei ole lopulta sitä miltä ensialkuun ulospäin vaikuttaa. Tällä snadisti pop-orientoituneella kitaramusiikilla ei voi vain ohimennen kurlata suutaan. – Tähän täytyy sukeltaa. Pää edellä.

3/5