Helsinkiläinen Kevin oli alkujaan enemmänkin garagerockin voimin eteenpäin tallustava yhtye, jolta ilmestyi kaksi albumia 00-luvun puolivälin tienoilla. Kiekoista jälkimmäisellä Kevinin parta alkoi jo kasvaa, kun musiikkiin hiipi aimo annos lisää psykedeelisyyttä ja aurinkoiset pop-siivut alkoivat saada tummempia sivujuonteita.
Tarina ei kerro miksi kolmatta albumia saatiin odottaa lopulta kokonaiset kuusi vuotta, mutta uusimmalla pitkäsoitollaan Kevin jatkaa melko suoraan siitä mihin vuoden 2006 Bad Dream Stone Mystery sen jätti. Ja kuka tietää, ehkäpä 10-luku on otollisempaa tällaiselle taivaita tavoittelevalle avaruusajan hippirockille? Ebb and Flow virtaakin aika suoraan San Franciscon suunnalta, kun paria poikkeusta lukuun ottamatta päälle viisiminuuttiset psykedeelisen poprockin möhkäleet leijuvat kuulijan ylitse.
[youtube zWpEL5KLgzg]
Albumin kuuntelu on helppoa ja mukavaa, mutta helppoutta ja mukavuutta ei tule kuitenkaan missään nimessä sotkea yhdentekevyyteen. Näennäisen kevyet kappaleet on rakennettu monen monituisista pikku osasista, joiden keskinäiset suhteet on optimoitu kosmisella voimalla. Hiljaiset väliosat, kauniit lauluharmoniat ja tarttuvat melodiat luovat tarttumapintaa, eikä aikaakaan kun kappaleita jo hyräilee itsekseen mukana.
Mitä biisien helppouteen tulee, niin helposti lähestyttävän mutta silti mutkikkaan ja sielukkaan musiikin luominen on kaikkea muuta kuin helppoa. Usein tallatut polut ovat jo täynnä cliché-ansoja, mutta Kevin on viisaasti ottanut uuden ajan avukseen ja biisit ovatkin aiempaa enemmän sekä tässä ajassa että 70-luvussa eläviä. Toisin sanoen yhtye on löytänyt miltei täydellisen kaavan, jolla eri universumit voivat lipua toistensa lomaan ja rikastaa näin toinen toisiaan.
[youtube l5CG4nQnXiM]
Kevin on siis löytänyt kotinsa, mutta mitä jäin albumilta kaipaamaan on pieni ideoiden ja teemojen tiivistäminen. Auringon paisteessa leijailu on toki hauskaa, mutta vastavoimaksi olisi voinut pistää vaikka pari sellaista varhaisesti Kevinistä muistuttavaa suorempaa siivua.
4/5