Dave Forestfield : Drifting – “Lämminhenkistä, sisäsiistiä renttuilua”

Savon blues-jermujen sinnikkäimpiin veistäjiin kuuluva Dave Forestfield on julkaissut yhdennentoista sooloalbuminsa. “Drifting” -niminen 13 kappaleen albumi on useaan suuntaan sinkoileva ja maukkaasti juurimusiikin nurkkia tomuttava paketti. Se sekoittaa länsimaisen juurimusiikin tyylilajeja miellyttävällä tavalla kiteytyen kuitenkin omalaatuisekseen, lämminhenkiseksi seokseksi.

Kyseisen artistinimen takaa löytyy , mm. Savo-bluesin pioneerin, Jarkka Rissasen sekä Jo’ Buddyn kanssa yhteistöistä tunnettu laulaja-lauluntekijä, Tatu Metsäpellolla (laulu ja kitara). Dave Forestfield -yhtye koostuu Kuopion seudun blues-myyristä; kosketinsoittaja, Jere Venäläinen, rumpali, JP Hautalampi (mm. Cosmo Jones Beat Machine, Pääkallo, Hot Kommunist) sekä basisti Mika Laine.

Yhdysvaltoja myöten palkitun blues-jäärän otteissa paistaa vuosikymmenten harjaantuneisuus, kokemus ja intiimi luonnollisuus. Dave Forestfieldin orkesteri ei yliyritä vaan tekee tyylitajuinen pelkistetysti oman osuutensa mukavasti varioivaan mutta hyvin lestissään pysyvään, perinnetietoisuutta huokuvaan kappalevalikoimaan. Henkilökohtaisesti syvimmälle kolahtavat letkeästi rouhiva “The Desert Is Burning”, puuvillapellon tuoksuisesti kehräävä “You Got My Heart Drifting” , hymnimäistä pysäyttävyyttä sisältävä “I Was The One” sekä vahvoilla kontrasteilla maalaileva “Baby, I’m Hung Up On You”.

Useassa kohtaa meininki on hyvässä kulmassa jotain Jolly Jumpersin ja rupisemmsn osaston Tuomari Nurmion välimuotoa. Sopivana välipalana perus-menolle hilpeyttä herättää mainio Lynnäri-teemaa pyörittävä “My Hard Rocking Days (Are Over)”. Välillä käydään myös Americana-gospelin notkeilla aalloilla “True Believerin” tahtiin.

“Driftin” on mallikelpoisen hyvä (outlaw) country-blues-folk-pitoinen, pinnalta sisäsiistihkö renttuilulevy. Tosin pari vaisumpaa biisiä karsimalla siitä olisi saanut entistä eheämmän, jopa lajissaan erinomaisen kokonaisuuden.

4/5