Blowup Vol. 2 – enemmän kuin sludgepartojen kokoontumisajot

Vuosi sitten ensimmäistä kertaa menestyksekkäästi järjestetty Blowup-festivaali saa jatkoa tänä viikonloppuna Korjaamon muuntautuessa kahdeksi illaksi doomahtavan ja psykedeelisen vahvistinpalvonnan ja muun marginaalisemman äänitaiteen näyttämöksi. Perjantaina, ennen varsinaisen festivaalin alkua on lisäksi tarjolla ainutlaatuinen audiovisuaalinen kokemus, kinokonsertti, jossa esitetään Frederick Wisemanin vuonna 1967 ohjaama kiistelty vankilamielisairaaladokumentti Titicut Follies Veli-Matti ”Läjä” Äijälän ja Markku ”Lene” Leinosen säestämänä.

Blowup-tapahtuman takana on Esa Valkeajärven kipparoima tuotantotoimisto Blow Up That Gramophone, joka on jo useita vuosia ilahduttanut erikoisemman meiningin ystäviä järjestämällä Suomeen kaikkea sludgelegenda Eyehategodista noisemaestro Merzbown kautta avantgarde-ekstentrikkoihin Diamanda Galasiin ja Current 93:een. Alla Valkeajärven mietteitä Blowupin toisen tulemisen tiimoilta.

Mitä opit viime vuoden festareista? Käsittääkseni se oli ensimmäinen kerta kun olet tässä mittakaavassa järjestänyt tapahtumaa?

– Ainakin sen että kaikkia asioita on turha koettaa hoitaa itse. Meillä on tulevan viikonlopun aikana useampi henkilö töissä, joista yksi vastaa esiintymislavan aikatauluista sekä backlinesta, yksi ajojärjestelyistä ja yksi artistien houstaamisesta. Tietenkin ennakkoon on myös hyvä selvittää, mistä saat esimerkiksi rikkoutuneen instrumentin tilalle uuden tai missä käytät sairastuneen artistin lääkärissä. Itselläni on pitkä kokemus tapahtuma-alalta, sekä teatterin että musiikkiproduktioiden puolelta, joten olen jo oppinut miten tapahtumia ei kannata järjestää.

Mikä oli mielessä kun lähdit rakentamaan tämän vuoden ohjelmistoa?

– Lähdin liikkeelle siitä, että haluan mukaan pari yhtyettä jotka olivat olleet mielessä jo jonkin aikaa. Toinen näistä oli Monolord ja toinen Conan, jonka tarkoituksena oli esiintyä jo Blowup Vol. 1:ssä. Kun olin saanut nämä kaksi yhtyettä buukattua, pohdin mihin suuntaan haluaisin viikonlopun linjaa viedä. Oranssi Pazuzu oli myös heti alusta lähtien mukana kuvioissa, koska olen työskennellyt yhtyeen kanssa kotimaassa aikaisemmin.

Tuntuu siltä kuin olisit halunnut monipuolistaa ohjelmistoa hieman? Ettei kyseessä olisi pelkästään sludgepartojen kokoontumisajot.

– Olet ihan oikeassa. Alun perinkin Blowupissa on ollut ideana tarjota muutakin kuin pelkkää doomia ja tänä vuonna ohjelmistossa nähdään perinteisen doomin lisäksi myös noisea ja psykedeelista metallia. Varsinaista esikuvaa festivaalille ei löydy, lähimpänä ehkä on Hollannin Tilburgissa järjestettävä Roadburn Festival, jota kuitenkaan ei ole ryhdytty apinoimaan. Tulevinakin vuosina olisi tarkoitus saada ohjelmistoon korkeatasoisia konsertteja, elokuvaa sekä kuvataidetta.

Tänä vuonna on parikin harvinaislaatuisempaa esitystä tarjolla. Heti ensimmäisenä perjantaina voi kokea Frederick Wisemanin Titicut Folliesin Läjän ja Lenen säestämänä. Miten päädyit juuri tähän elokuvaan ja näihin säestäjiin?

– Idea elokuvasalin käyttöönotosta syntyi jo viime vuonna kun kuulin että Korjaamon galleria muunnetaan elokuvakäyttöön. Idea elokuvasta tuli Fleshpress-yhteen Markolta ja yhtyeen oli alunperin tarkoitus säestää elokuvaa, mutta aikataulujen puolesta tämä ei valitettavasti onnistunut. Olen tavannut Läjä Äijälan muutamia kertoja entuudestaan ja kun selvisi että hän on suorittanut siviilipalveluksen Keroputaan psykiatrisessa sairaalassa niin ajattelin, että hän voisi olla artisti jolla on oikeasti annettavaa tämän kaltaiseen projektiin. Titicut Follies on esitetty muistaakseni kerran Suomessa valkokankaalla, mutta livesäestystä kyseiseen elokuvaan ei ole tehty koskaan aikaisemmin. Tämä tulee olemaan ainutlaatuinen esitys, jota tuskin toistetaan uudestaan.

Lauantaina koetaan myös erikoisempi esitys kun Albinö Rhino ja Morbid Evils astuvat samaan aikaan lavalle soittamaan yhteiskeikan. Lähtikö tämä idea sinulta?

– Muistaakseni idea tuli edellä mainituilta bändeiltä, tosin kummankin yhtyeen kanssa olimme puhuneet omista keikoista. Kun idea yhteiskeikasta sitten syntyi, näytin heti vihreää valoa koska juuri tämänkaltaisia esityksiä näkisin mielelläni tulevaisuudessakin Blowupissa.

Perjantaina lavalla nähdään myös yksi legendaarisempi Suomen ensivierailu, eli noise-akti Bastard Noise, joka ilmeisesti näinä päivinä on enemmän tai vähemmän Eric Wood. Tiedätkö yhtään mitä odottaa tältä keikalta?

– Eric on tosiaan pitkän linjan noiseartisti ja oli hienoa että hän lähti mukaan vaikka muut perjantain artistit ovatkin hiukan eri tyylisiä. Odotettavissa on varmasti kovaa rutinaa! Ericiä lainatakseni: ”The more insane the clarity and power of the PA, the better Bastard Noise will sound and I want to TRANSCEND the audience!”. Kyseessä on artistin ainoa esiintyminen Euroopassa tänä vuonna.

Taitaa myös olla eka kerta kun Conan pääsee Suomen mittakaavassa tuuttaamaan vähän isommalla lavalla ja äänentoistolla?

– Juuri näin. Bändi on esiintynyt aikaisemmin Suomessa, mutta pienemmillä stageilla joten odotan kyllä tältä esiintymiseltä paljon. Conan tuo mukanaan oman backlinen, joten bändin äänivalli tulee varmaan olemaan massiivinen.

Mistä kiinnityksestä olet eniten innostunut itse?

– Perjantaille tai lauantaille ei ole nostettu varsinaista headlineria, olemme pyrkineet antamaan kaikille yhtyeille mahdollisimmat pitkät soittoajat tiukkojen aikataulujen puitteissa. On hienoa nähdä perjantaina kotimainen Oranssi Pazuzu, joka ei tee muita keikkoja enää tänä vuonna Helsingissä. Yhtye on vienyt black metallin aivan uudelle tuntemattomalle tasolle, mikä on huomattu myös Suomen rajojen ulkopuolella. Bändi soittaa ensi vuonna esimerkiksi legendaarisen Roadburnin päälavalla ja tekee ensiesiintymisensä Yhdysvalloissa Maryland Deathfestissä.

Keikkojen visuaalinen puoli oli ainakin viime vuonna näyttävä. Kuka vastaa visuaaleista tänä vuonna?

– Keikkojen visuaaliseen puoleen on todellakin pyritty panostamaan ja myös tänä vuonna kaikki livevisuaalit ovat VJ Hellstonen käsialaa. Hannu Hellstén tekee lähes kaikille bändeille omat visuaalit paria poikkeusta lukuun ottamatta ja uskoisin, että tänä vuonna on odotettavissa vieläkin näyttävämpää jälkeä. Blowupissa on tänä vuonna käytössä kaksi isoa kangasta ja viimevuotiseen parannusta on tapahtunut myös Vaunusalin projektorissa sekä lavan takana olevan kankaan koossa. Muuten festivaalin ilmeeseen ovat olleet vaikuttamassa Dark Side of Zenin Tuomas Valtanen (julisteen suunnittelija) sekä Soulcarver Median Wille Naukkarinen (festivaalin yleisilme).

Visuaalisesti kiinnostavaa ärsykettä on tarjolla myös kuvataiteen muodossa, sillä esillä on myös Greger Grönholmin (Loinen, Malicious Death, Aresti, Våld etc.) teoksia. Mikä oli sinun ensikontaktisi Greggen musiikkiin? Onko kyseessä enemmänkin retrospektiivi vai onko siellä uudempaa duunia esillä?

– Loinen taisi olla ensimmäinen kosketukseni Gregerin musiikkiin. Näyttely on osittain retrospektiivi, mutta olen ymmärtänyt että mukana olisi myös uusiakin teoksia. Olen antanut hänelle täydet valtuudet näyttelyn suhteen samoin kuten Kinokonsertin säestäjillä on täysi taiteellinen vapaus toteutuksessaan.

Blowup Vol. 2 tarjoaa, kuten mainittua, myös elokuvaa livesäestyksellä. Näytettävä elokuva on Frederick Wisemanin vuonna 1967 ohjaama, Bridgewaterin vankilamielisairaalan karuja oloja kuvaava dokumentti Titicut Follies (Siilipäiden revyy). Massachussettsilaisessa laitoksessa vankien kohtelu on jotakin epäinhimillisen ja välinpitämättömän väliltä. Heitä pidetään tyhjissä selleissä, pestään vain silloin tällöin ja pakotetaan riisuutumaan alasti julkisesti. Vuonna 1968 elokuva vedettiin jakelusta ja sen esitys kiellettiin oikeuden päätöksellä vedoten siihen että elokuvantekijä loukkasi vankien yksityisyyttä. Wiseman on kuitenkin huomauttanut saaneensa luvan kuvata vangeilta tai heidän holhoajilta ja on tulkinnut päätöksen osavaltion yritykseksi suojella vankeinhoitolaitoksen mainetta. Elokuvasta tuli näin ollen USA:n historian ensimmäinen elokuva, jonka yleinen esittäminen kiellettiin muista kuin epäsäädyllisyydestä, epämoraalisuudesta tai kansallisesta turvallisuudesta johtuvista seikoista.

Elokuvaan luovat livenä soundtrackin mm. Terveissä Käsissä, The Sultansissa ja The Kolmannessa aikaisemmin yhdessä soittaneet Veli-Matti ”Läjä” Äijälä ja Markku ”Lene” Leinonen. Seuraavaksi heidän ajatuksia ensimmäiseen elokuvasäestykseensä liittyen.

Milloin näitte elokuvan ensimmäistä kertaa ja minkälaisen vaikutuksen se teki? Elokuvaa katsellessa tulee päällimmäisenä mieleen kysymys ihmisarvosta. Se on melkeinpä täysin riistetty vankilamielisairaalan ”asiakkailta”.

LENE: Kesäkuussa 2016 katsoin ekan kerran. Elokuva ei vaikuttanut oikeastaan millään lailla. Näiden ”hoito”-menetelmien olemassaolohan on tiedetty jo kauan eikä ihmisten kohtelu ole juuri tuon kummemmaksi muuttunut, ellei jopa huonontunut.

LÄJÄ: Tässä kesän aikana. Kolkko leffa ja kolkko aihe, tuntuu tosiaan että mikään ei ole muuttunut.

Oletteko tehneet mitään vastaavanlaista aikaisemmin? Eli säestänyt elokuvaa tai muuta esitystä? Mikä teidän mielestä tekee hyvän elokuvasäestyksen tai ylipäätään elokuvamusiikin?

LÄJÄ: Ei olla, mutta vastaavanlaisia ambient-kokeiluja olen tehnyt ja ollaan tehty yhdessä. Hyvä musiikki voi kyllä parantaa kokemusta, tiettyjä tunteita/jännitystä korostaen.

LENE: Musiikki luo tunnelman. Iloisestakin kuvasta saa kauhua ja päinvastoin, jos musiikki sattuu kohdilleen. Tässä tapauksessa musiikki kuvaa vain meidän tuntemuksia koska mitään ohjeita elokuvan tekijöiltä ei ole.

Minkälaiset ajatukset tulivat mieleen kun rupesitte valmistelemaan säestystä? Lähdittekö työstämään elokuvan tapahtumia mahdollisimman hyvin tukevaa ääniraitaa vai mahdollisesti luomaan mielekästä kontrastia kuvamateriaaliin?

LÄJÄ: Tässä kun pitkin kesää on tullut tuumailtua on löytänyt myös hyvää “ääntä” omasta soittimesta, EDP Wasp Synthesizerista. Se on aito, analoginen. Sovitellaan molempien syntetisoijien äänet yhteen ja lähinnä enempi ambient-ääntä sinne tänne.

LENE: Elokuvan katsottuani mieleeni tuli ensin, että mihinköhän meitä tarvitaan, siinähän on se mitä pitääkin. Mutta katsoin taas juuri äsken elokuvan ja kyllä siinä on joitain paikkoja johon voisi luoda lisäefektiä. Yritimme lähinnä luoda tunnelmaa puheen ja tapahtumien alle. Ja jossain kohtaa joutuu hyökkäämään päällekin. Muutamissa paikoissa elokuvaa tosiaan on musiikit omasta takaa.

Miten paljon voitte kertoa etukäteen perjantain konsertista?

LENE: Mieluummin emme kerro mitään, mutta eiköhän ainakin EDP:tä, WASP:ia, MFOS W.S.G.:tä ja Korg MS-20 miniä kuulla paikan päällä.

Elokuvassa on paljon puhetta, mutta ei lainkaan musiikkia, paitsi se mitä mielisairaalan vangit itse esittävät. Sisällytättekö itse elokuvan ääniraitaa ollenkaan esitykseen?

LÄJÄ: Elokuvaa ja sen ääniä vain tuemme. Täytämme aukkoja.

LENE: Ääniraita säilyy mutta siitä yli jyrättäneen paikoitellen.

Läjä, miten läheinen aihe hulluus on sinulle? Ja mikä siinä kiehtoo? Hulluuden ja hurmoksen kytkös on noussut puheeksi aikaisemmissa haastatteluissasi.

LÄJÄ: Juu, olin siviilipalveluksessa 80-luvulla Torniossa Keroputaan sairaalassa, ja sen jälkeen töissä jokunen vuosi. Tuli nähtyä tätä sairaalan arkea. Mm. Terveitten Käsien EP Ääretön joulu sai sanallisesti hyvin paljon vaikutteita kokemuksistani siellä. Ns. luova hulluus on ja tulee olemaan, mutta kuka on hullu ja kuka ei? Musiikilla voi saada hulluksi tai tekemällä sitä tulla hulluksi ja hurmos seuraa perässä.

Mitä aikaisempaa projektiasi tämä säestys on lähinnä musiikillisesti?

LÄJÄ: The Kolmatta ja omiani, Veli-Matti O. Äijälä -nimellä tehtyjä. Esimerkiksi tämä tuleva, Svartin julkaisema Minun vereni LP.

Ilmeisesti tämä on ainutkertainen juttu? Jatkoa tai muuta säestystyötä ei ole suunnitelmissa?

LÄJÄ: Ainutkertainen kyllä! Mutta pyydettäessä lisääkin.

LENE: Olemme varmaankin sen verran hulluja että teemme tämmöisiä lisää jos pyydetään ja saatamme tehdä vaikkei pyydettäisikään

Blowup, vol. 2 järjestetään Korjaamolla 14-15.10.2016. Tapahtuman esiintyjälista on seuraavanlainen:

Perjantai 14.10.2016

18:30 Kinokonsertti: Titicut Follies (Frederick Wiseman, 1967). Säestys Veli-Matti O. Äijälä & Markku Leinonen
19:30 Ovet auki
20:00 Au-Dessus (LT)
21:00 Bastard Noise (US)
22:00 Atomikylä (FIN)
23:15 Lucifer (UK/GER)
00:30 Oranssi Pazuzu (FIN)

Lauantai 15.10.2016

19:15 Ovet auki
19:30 Morbid Evils x Albinö Rhino (FIN)
20:30 Skepticism (FIN)
22:00 Lord Vicar (FIN)
23:15 Conan (UK)
00:30 Monolord (SWE)