Black River Bluesman & Big Alligator / Andres Roots & Red Mouth -split EP

(Omakustanne 2021)

Suomenlahden syvänsinisten aaltojen ylitse kantava, laadukas musiikillinen Suomi-Viro -yhteistyö on saanut juurevaa jatkoa. Kyseessä on kahden valtakunnan johtavien vaihtoehtoblues-herrojen Black River Bluesmanin ja Andres Rootsin juonima split-EP. Reilut 10-minuuttinen lyhytsoitto tarjoilee kaksi rukiista, blues-juonteista kappaletta molempien artistien tuoreimmilta kokoonpanoilta ilman turhia krumeluureja.

Yhdysvaltalaisen muusikko/ soitinrakentaja Johnny Lowebow’n käsin valmistamien ja veikeäsoundisten sikarilaatikkokitaroiden revittelyyn erikoistunut Mustion alt-blues-jäärä Jukka Juhola a’ka Black River Bluesman on kasannut Bad Mood Hudsonin kanssa erinomaisesti toimineen duo-taipaleensa päätteeksi Big Alligator -trion. Aiempaan, rumpali Antti Huttusen kanssa muodostamaansa duoon verrattuna maestro itse tuntuu olevan tämän ryhmänsä mukana selkeästi enemmän yksin hommaa liidaava hahmo.

Big Alligatorin tuoreemmat soittoniekat Jussi Konttinen (rummut) ja Veikka Härkönen (basso) ovat varmasti bändisoittajina kelpoja miehiä, mutta omintakeiseen tyyliinsä biiseissä kiilailevan ja nuotteja venyttävän Black River Bluesmanin matkassa pysyminen tuottaa rytmiryhmälle ilmiselkeitä haasteita. Vanhan ajan garage-meininkinen “Hollow Sound” omaa pirun svengaavan ja tanssittavan pääriffin. Asian nurja puoli on, että kielisoittimet tuppaavat nyrjähtelemään riffikiertojen tuoksinnassa keskenään ikävästi epävireeseen, mikä verottaa yhtyeen yhteissoiton vakuuttavuuskerrointa ja jättää kappaleen esityksestä varsin demomaisen vaikutelman. Rytmisesti biisistä välittyy myös vähän kiltisti läpisoiteltu vaikutelma, ja jotenkin Juholan laulustakin puuttuu kyseiseisessä biisissä se viimeinen atakki. Toisena kappaleena yhtyeeltä kuultava jykevän moderni delta-blues-mallinnos “Back Porch Blues” onneksi palauttaa suorituksen oletusarvon tasolle. Simppelin uhkaava tamppaus toimii bändin yhteissoiton suhteen huomattavasti avausbiisiä yhtenäisemmin. Juholan nariseva lauluääni luo makeaa kontrastia pelkistetyn raskaalle juuri-blues -poljennolle. Kyseessä on ehdottomasti sen suoritustustason kappale, joka vastaa Black River Bluesmanin laatutakuuta.

Etelästä pesee. Tartolaisen blues-kitaristi Andres Rootsin yhteistyö alabamalaisen vokalisti Eric “Red Mouth” Gebhardin kanssa on EP:llä oikein onnistunutta. Simppelillä mies ja kitara -meiningillä äänitetyt biisit ja nyanssirikas kitaran soitanta korjaa EP:n vahvimman musiikillisen annin manttelin Rootsin ja Gebhardin harteille. Teknisesti yhden akustisen kitaran soittamiksi kappaleiksi taidokkaasti sovitetut, aurinkoisen pirskahteleva “Right Across the Hill” ja hillitystä riffikutittelusta aina rajuun akustiseen rymistelyyn yltyvä ja taas vaivihkaa laantuva “In the Dark” ovat lajissaan priimatavaraa. Komeasta slide-soolosta tippuu vielä plussaa.

Kyseessä on pääosin maukas korona-paussin aikainen välipala koillis-eurooppalaisen bluesin huippu-hemmoilta, mutta ainoastaan välipala. – Varsinaista ateriaa odotellessa.

3/5