Kauko Röyhkän ja Maritta Kuulan 500 kg lihaa -yhtyeen tultua tiensä päähän pari vuotta sitten, yhtyeen tuhkista nousi ylvästä, kaunista, hypnoottista ja nyanssirikasta vaihtoehtopoprockia loihtiva Uhrijuhla. Osittain yhtyeen luuston rakenteeseen kuuluu myös Röyhkä – Riku Mattila -kollaboraation julkaisematta jäänyt materiaali ja luomistyö. Uhrijuhlan kokoonpanossa vaikuttaa miehistöä 500 kg lihaa -jäsenten lisäksi mm. Mannhaista, Xysmasta sekä Callistosta. Uhrijuhlan debyyttialbumi julkaistaan Svart Recordsin toimesta joulukuussa. Mistä Uhrijuhlassa on kyse? Noisen ruuvipenkkiin kiristettäväksi saimme tulevana viikonloppuna debyyttikeikkansa heittävän yhtyeen kitaristin Olli Kauniskankaan.
Mikä oli alkusysäys Uhrijuhlan synnylle?
Kauko ja Olga muuttivat Turkuun keväällä 2009. Samoihin aikoihin alkoi näyttää, että 500 kg lihaa sellaisena kuin se silloin oli, ei toimisi enää: musiikilliset erimielisyydet lähinnä Maritta–Kauko -akselilla rupesivat haittaamaan kaikkea toimintaa. Bändi oli kuitenkin soiton osalta niin hyvässä vedossa, että olisi ollut sääli hajottaa toimivaa juttua. Lokakuussa 2009 Maritta peruutti tulonsa keikalle sairastumisen takia, Olga ja Janitor Muurinen (ex-Mannhai ja Xysma) paikkasivat häntä solisteina ja kohta oltiinkin studiossa tekemässä 500 kg lihaa -nimellä aloitettua levyä Uhrijuhlana.”
Oliko yhtyeen perustamisvaiheessa jotain selkeää ideaa, millaiselta yhtyeeltä Uhrijuhla tulee kuulostamaan musiikillisesti?
Oli ja ei. Proge oli sana, joka vilahteli silloin tällöin, mutta vain parhaassa merkityksessään. Haluttiin unohtaa itseensä tukahtunut taitoproge ja poimia elävämpiä piirteitä paitsi progesta, myös muista eri suunnista, mitä porukkamme kuuntelee – ja niitä on paljon. Tietynlaista punk-henkisyyttähän se on, tehdään mitä pystytään ja mikä hyvältä tuntuu, ilman sanottavampaa genrehygieniaa. Pink Floyd, Gun Club ja Thelonius Monk sulassa sovussa Terry Rileyn ja Claudio Monteverdin kanssa samassa kantrisaluunassa keskustelemassa Beatlesista Beach Boysien säestyksellä.
[youtube SsRgGQEgSTc]
Kuinka helposti Uhrijuhla hitsautui osaavista yksilöistä yhtyeeksi?
Levyllä soittanut bändihän oli alunperin “400 kg lihaa solisteilla”, eli perusbändi oli soittanut yhdessä vuodesta 1987; siltä osin oli ongelmana lähinnä miten välttyä toistamasta itseään. Mä olin soittanut Olgan kummallakin soololevyllä ja Janitor oli myös tuttu monesta yhteydestä. Tero-Petri Suovanen kävi studiolla soittamassa, muttei kiireiltään jäänyt bändiin. Nykyiselleen Uhrijuhla alkoi muovaantua kun Markus Myllykangas (Callisto) tuli kitaristiksi 2012 alussa: pysähdyksissä ollut levynteko sai uutta potkua ja ilmassa ollut “vanhan avioliiton” tuntu häipyi.
Hitsaantuminen on vasta nyt todella alkanut kun on treenattu uutta kokoonpanoa keikkoja varten. Levyllä soittanut pitkäaikainen Lihaa-rumpali Kaikka Salminen erosi bändistä eikä Kauko ole mukana keikkakokoonpanossa. Heidän tilallaan on Kikke Lindberg rummuissa ja Juhana Torvinen kitarassa. Seitsemän ihmisen saaminen samaan aikaan treeneihin on laji sinänsä, mutta onneksi ollaan aloitettu kohtuullisen ajoissa. Tätä kirjoittaessa, viikko ennen ensimmäistä keikkaa, alkaa tuntua, että kyllä tästä bändi tulee.
Mikä on Kauko Röyhkän panos yhtyeenne luovaan toimintaan?
Kauko on levyllä soittajana ja on myös tehnyt suurimman osan biiseistä. Nyt tilanne muuttuu, kun Kauko jää pois keikkakokoonpanosta. Bändissä soittaa ja laulaa nyt viisi biisintekijää. Kaukon melko ehtymättömältä tuntuva repertuaari on edelleen mukana, varsinkin tekstityspuolella apuunsa tullaan tulevaisuudessakin varmasti tukeutumaan. Kauko on ollut liikkeelle paneva voima koko touhulle, ja alkuun olikin vähän outoa treeneissä: kuka meitä nyt liikuttaa? Nopeasti paljastui, että bändissä on vastuunkantajia ja hyvää keskustelevaa toimintakulttuuria omastakin takaa.
Kuinka uuden albuminne biisit syntyivät ja millaisessa ilmapiirissä?
Melko vähällä harjoittelulla ne kaikki mentiin levyttämään; se oli pitkään 500 kg lihaan tapa toimia, samoin kuin Olgan soololevyillä. Osa kappaleista muuttui kolmen ja puolen vuoden aikana, mitä levyä tehtiin, jotkut vielä miksausvaiheessakin. Esimerkiksi Avaruuden lapsesta äänitettiin varmaan neljä erilaista versiota. Toisaalta Liian kaukana ja Kevään airut, jotka ovat biiseistä uusimpia, ovat melko tarkkaan sellaisia, miksi ne treenattiinkin. Levyn teossa oli puolentoista vuoden tauko ja jossain välissä koko juttu alkoi tuntua kuopatulta. Nyt ajateltuna tauko taisi tehdä yksinomaan hyvää.
[youtube Gi_spRbJ9Q0]
Millä fiiliksillä lähdette keikkailemaan uuden albuminne myötä ja kuinka laajasti?
Hyvä kutina, hetkeen ei ole täysin uuden bändin kanssa – siltä tämä tuntuu – tehnyt ensimmäistä keikkaa. Keikkoja tehdään mitä tulee, riippuu levyn vastaanotostakin tietysti, paljonko. Onhan tämä sen verran marginaalimusaa, että tuskin meistä kuitenkaan täysin keikkabussiperunoita tulee.
Miltä Uhrijuhlan tulevaisuus näyttää?
Tänään näyttää hyvältä: hyvä innostunut bändi, hyvät soittajat, hyvä levy ilmestymässä hyvän levy-yhtiön kautta. Treenattuna alkaa olla uusiakin biisejä jo lähes pitkäsoitollisen verran, ja mikä tärkeintä: myös vastaanotto on tähän mennessä ollut uteliaan kiinnostunutta.
Uhrijuhla+ Hexvessel – live
lauantaina 10.11. alk. klo 20
Bar Loose, Helsinki