Dismay – Seclusion

Pitkään aikaan ei talven loppuminen ole tuntunut näin pitkältä, eikä Dismay anna lämmönkaipuuseen yhtään helpotusta. Varsinais-Suomesta kylmiä säveliään paiskovan seitsenpäisen orkesterin kolmas demo on monimuotoinen kokonaisuus melodisen dark metalin saralla. Yhtyeen maanläheinen tunnelmallisuus tuppaa kummasti viehättämään.

Ensimmäisten kuunteluiden jälkeen Seclusionista jää takaraivoon kaikumaan hämmennys ja kiehtova uhkaavuus. Runnovan, bläkähtävän melodisen kuolometallin ja voimallisten kotokansallisista juurista kantautuvan melodia- ja harmoniaverkostojen myllerrys ei antaudu helposti analysoitavaksi. Dismay sekoittaa yllättävän kivuttomasti tyylinsä ääripäitä keskenään, kesyttömällä voimalla, joka on yhtyeen suurin valtti, soittajien teknisen osaamisen ohella. Silti, vaikka tyylit sekoittuvatkin hienosti keskenään ja Mikko Nurmen murina on yksi vakuuttavimmista pitkään aikaan, biisit tuntuvat hieman liiankin yksilöllisiltä ja kesyttämättömiltä. Ne eivät jää päähän, vaan ikään kuin vetäytyvät kuuntelun jälkeen takaisin asuinsijoilleen ja sieltä jostain pimennosta irvistelevät niitä huhuileville.

Dismay on ilman muuta tuore tuulahdus muuten välillä turhankin viilatuille suomalaisille metallimarkkinoille. Tyylinsä puolesta Seclusion kulkee napakasti omia polkujaan. Yhtye tarvitsee vain tiukempia, tiivistetympiä biisejä, jotain mistä jää koukkuja perään kummittelemaan. Nyt jälkeen jää vain “this misery comes as heritage and melancholy in considered a virtue”. Sitä tarvitaan lisää.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2009-03-12
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.