Crimfall – As the Paths Unfolds
Helsinkiläisen Crimfallin elämä alkoi Jakke Viitalan demoprojektista, mutta kasvoi myöhemmin – jo tälle debyyttialbumille ihan oikeaksi bändiksi, Jakken hoidellessa edelleen suurimman osan soittimista. Crimfall-kokoonpanoon löytyi täydennystä muun muassa Draugnim-yhtyeessä vaikuttavasta Mikko Häkkisestä, joka suorittaa Crimfallissa räyhät miesvokalisoinnit heleä-äänisen entisen Tacere-laulajan Helena Haaparannan ohella.
Homman nimi on sinfoninen pakana- ja taistelumetalli. Tämän alan orkestereita on alkanut sikiämään kovalla tahdilla, mutta Crimfall onnistuu heti iskemään itsensä kärjen tuntumaan. Yhtyeen musiikki soi komeasti esimerkiksi Turisaksen, Moonsorrown ja Finntrollin hengessä. Crimfall ei tyydy kuitenkaan täysin perinteiseen, vaan se ottaa rohkeasti mukaan enemmän black metal -vaikutteita ja soitto soi muutoinkin uskaliaammin raja-aitoja rikkoen, vaikka tietty varovaisuus hetkittäin paikoin pingahteleekin esiin. Sinfoninen ilmaisu tuo mieleen aavistuksen samoja kaikuja kuin tämän päivän Nightwishilla. Crimfall on kuitenkin hillitympi, eikä sinfonioita vedetä täysin äärimmäisyyksiin, vaan tilaa annetaan muillekin ilmaisumuodoille.
Kolmosraita Wildfire Season nousee yhdeksi levyn kirkkaimmaksi tähtihetkeksi. Heti alkusoinnuista alkaen lähdetään liikkeelle erittäin tarttuvalla hieman Korpiklaania muistuttavalla mutta täysin omalla folk-melodialla, joka kuljettaa biisiä tovin, jonka jälkeen tunnelma muuttuu mustemmaksi mutta kokonaisuus pysyy käsissä erittäin hyvin koko ajan. Lopulta palataan aavistuksen takaisin päin. Potentiaalia Crimfallissa riittää muutoinkin, vaikkei aivan yhtä tarttuvia hetkiä myöhemmin levyllä kuullakaan.
Monen huomio kiinnittyy varmastikin nais- ja mieslauluun. Jo pelkkä ajatuskin näiden yhdistämisestä samoihin biiseihin saa takuulla epäilijöiltä karvat pystyyn, että taasko yksi lisä tuohon ikuiseen jo geneeriseen massaan. Mutta Crimfallin tapauksessa yhdistelmä kuulostaa erittäinkin toimivalta, eikä vuorottelukuvio toistu jokaisessa kappaleessa saman kaavan mukaan kuten monilla muilla.
As the Paths Unfolds on kuin kohtauksia täyteen ladattu keskiaikaan sijoittuva sotaleffa, jonka soundtrackina soi itse levyn biisit ja kuvitus tulee kappaleiden tunnelmista. Välillä tapellaan oikein kunnolla, välillä juhlitaan ja otetaan kuppia. Meininki on iloinen ja hurmahenkinen. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä Crimfall löytää tiensä suurimman osan tämän genren kuuntelijoiden levyhyllyihin ja mikä tärkeintä bändi saa ansaitsemansa kunnian karvapäiden keskuudessa. Tästä on helppo jatkaa.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2009-03-17
Arvostelija : Petri Klemetti
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.