Jontti & Jodarok – Uuden ajan avaruususkonto

Jontin räppäämisestä voisi teknisesti sanoa, että kyseessä saattaa olla tyylikeino. Toinen vaihtoehto on miehen epämusikaalisuus, siksi kehnolta se kuulostaa: biitissä pysyminen on yksi asia, mutta toinen on myös korviinpistävä riimisokeus, kun niin usein riimit ovat lähinnä sinne päin. Perinteisellä taidot vs. asenne -janalla Jontti lukeutuu äärioikealle.

Itse levystä Jontti & Shaka -yhteyksistä tuttu Jontti ja Kemmurussa mainetta niittänyt Jodarok ovat tehneet kummallisen teemalevyn, jolla vilahtelevat illuminaatit ja abduktiot ja vapaamuurarit. Toki mukana on myös herroilta omilla tahoillaan aiemmin kuultua yhteiskuntakritiikkiä ja elämäntapasaarnausta.

Uuden ajan avaruususkonnossa on paljon hyviä puolia. Se on monin paikoin hämmentävä kokonaisuus, tai oikeastaan kokonaisuutena se on melko repaleinen, mutta se sisältää muutamia erinomaisia raitoja, muutamia hämmentäviä, ja muutamia älyttömiä. Tavanomainen suomiräplevy se ei ole missään vaiheessa.

Eka biisi UAAU viitoittaa tietä tälle tähtein- ja korvainväliselle matkalle varsin gangstamaisissa rytmillisissä tunnelmissa. Toinen raita, Jallupullo ja megafooni tuuttaa kovaa kritiikkiä poliitikoille, ja neljäs biisi Sosiaalivaltion kansalainen jatkaa samaa tarinaa. Alun laulut ovat sitä jokseenkin tavanomaisempaa osastoa mitä näiltä miehiltä osasi odottaakin, mutta sitten alkaa tapahtua: Murha, jossa vierailevat OG Ikonen ja kaapin paikan näyttävä, todella yllättävä featti K-Rino suoraan Teksasista on upea gangstarap-pala ja Inseminaatio intentio taasen kehno intergalaktinen avaruusiskelmä.

Teemalevyt ovat aina hankalia sikäli, että yleensä niistä joko pitää kyseenalaistamatta tai sitten niitä vihaa ja niistä on vaikea löytää mitään hyvää mikäli itse teema ei uppoa. Uuden ajan avaruususkonnolla on kuitenkin myös muunlaisia lauluja kuin vain kosmis-mytologisia, ja siksipä useista yksittäisistä raidoista voi helposti pitää vaikkei kokonaisuus miellyttäisikään. Nyt noita yksittäisiä, hyviä biisejä ovat levyn loppupuolen raidat kuten ison bändin soittama funkkaava Viimeinen valssi ja kaunis Räpit vuoteen X, jossa vierailemassa on haurasääninen Rauha-täti.

Loppujen lopuksi levyltä löytyy muutama erinomainen raita, mutta kokonaisuutena se on tasoltaan heikohko. Jodarokukaan ei ole ollut tervävimmillään tätä levyä tehtäessä. Tuottajakaarti on toki kovaa (Aksim, Giant Räbät, Kasio), mutta ei pelasta tätä uppoavaa avaruuslaivaa.

Uuden ajan avaruususkonto? En ole uskossa.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2009-02-16
Arvostelija : Perttu Kantonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.