Nickelback – Dark Horse
Kanadalainen radiorock -yhtye on ollut eurooppalaisesta näkövinkkelistä hienoisessa laskussa. Isoimmat syyt ovat varmasti yhtyeen materiaalin kokemassa paikallaan polkemisessa ja kansainvälisten hittien puutteessa. Edellinen albumi tuntui olevan ehein kokonaisuus albumimitassa tarkasteltuna, mutta silläkään ei ollut mitään suurta hittiainesta kantavaa kappaletta. Ehkä suurimpana Rockstar, mutta sekin jäi melkoisen vaatimattomaan menestykseen verrattuna aiempiin.
Nyt Nickelback alkaa olla omalla vedenjakajallaan, jonka jälkeen suunta ei välttämättä ole enää ylöspäin. Ei siitä kuitenkaan ole kiinni, ettei yhtyeen musiikki olisi hyvää, vaan aika alkaa olla kaluttu. Musiikillinen taantuma käy selville parhaiten kuuntelemalla Dark Horsea. Levy on kyllä melko tasainen suoritus, mutta tasaisuus tulee väärältä suunnalta. Materiaali on aivan liian tasapaksua, eikä erottavissa tekijöissä ole juurikaan positiivisia aspekteja. Muutamalla kappaleella nousee pintaan lähes myötähäpeää hipova tunne, kun taas loppuosa tavarasta on tasaista ja vauhditonta suorittamista. Nickelback on saavuttanut virkamiesaseman ja jälki on sen mukaista.
Yhtye toteaa kotisivuillaan Dark Horsen olevan näytönpaikka. Sitähän se on, tai oikeastaan oli. Nyt peli on pelattu ja jatkoon menijät selvillä, mutta Nickelback ja Vancouver eivät ole niiden joukossa. Tämä on varmasti monelle pettymys, kun taas osa kansasta voi huokaista helpotuksesta.
Tosin kyllä tälläkin albumilla on pari todella tarttuvaa raitaa, mutta niiden kaliiberi on pienentynyt melkoisesti. Burn It to the Ground nousee esiin levyn raskaimman riffin ja tarttuvan kertosäkeen ansiosta. Toisaalta pakollinen herkistely Gotta Be Somebody noudattelee yhtyeelle tuttuja leveitä ja maalailevia linjoja hyvällä otteella. Nuo ovat ne kaksi asiaa, jotka yhtye on perinteisesti hoitanut hyvin, mutta osumasektorin ulkopuolelle rajautuvaa materiaalia on valitettavasti liikaa. Musta hevonen ei tällä kertaa keskinkertaisella esityksellään voittajaksi selvinnyt, mutta ei se myöskään saanut keskeytystä listalleen.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2009-03-08
Arvostelija : Jarno Leivo
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]