Teemu Mattsson – Intuition

Kotkalaissyntyinen trumpetisti Teemu Mattsson on soololevynsä Intuition voimalla mukana avaamassa uutta lehteä allekirjoittaneen elämässä. Jazz musiikkityylinä on minusta kiinnostava, koska määritelmän alle mahtuu niin suunnaton määrä erilaista musiikkia. Tämän tajuaminen on ”clue”, jonka soisin myös muiden avarakatseisuutta kannattavien ottavan vakavasti. Suurin syy jazzin vieraantumiseen nuoremman polven silmissä on tietty elitistinen klikki, joka jazz-muusikoiden ja -yleisön parissa on viimeisinä vuosikymmeninä kukkoillut sietämättömyyteen asti. Jazz nähdään ja kuullaan vaikeasti lähestyttävänä linnakkeena, johon ei pääse sisälle ilman konservatoriotason opintoja tai miljoonatuloja. Jazzin maailma on kuitenkin niin heterogeeninen, että väitän jokaiselle löytyvän jotain, ennakkoluulot kannattaa siis pyyhkiä mielestä.

Teemu Mattssonin kaltaiset artistit laskevat taviksen rimaa tutustua jazziin. En tarkoita tällä sitä, että Intuition olisi jotenkin tasoltaan kyseenalaista, sitä se ei suinkaan ole, vaan että musiikki perustuu enemmän tunnelmien ja mielikuvien luomiseen kuin virtuositeetin tai sävellyskynän kompleksisuuden esittelemiseen. En edes yritä arvioida tätä levyä jazzin omilla termeillä, ei minulla ole siihen kompetenssia. Intuition viihdyttää minua. Tätä kirjoittaessa ulkona on vieno pakkanen, ja aamuauringon ensisäteet valaisevat kaupungin korkeimpien talojen ylimpiä kerroksia. Bokeh Architecture ja Travelmates soivat taustalla, elämä maistuu hyvältä. Voisiko musiikilta vaatia enempää?

Paitsi että Mattssonin trumpetti soi johtavana teemana kautta levyn, on muillekin annettu tilaa (kuunnelkaapa Travelmatesin akustista kitaraa!), ja levy koostuu nimenomaan sävellyksistä, sekä hehkuu kokonaisuutena toimivan bändin yhteensopivuutta. Intuition on kaunista, rauhallista musiikkia, joka kuitenkin monikerroksisuudellaan pysyy mielenkiintoisena eikä toista liikaa itseään. Kaikkea ei ole pakko kuunnella kerralla, vaikka totuuden nimissä on sanottava että levyn kuunteleminen putkeen on ehdottoman suositeltavaa. Kevyet, hennot nyanssit jäävät myös helposti jalkoihin jos Intuitionia ei kuuntele tarkkaavaisesti. Itse saan tällaisesta eniten irti laittamalla ensin hyvät laput korville, ja sulkemalla sen jälkeen silmäni. Mahtavaa maalailua, ja taustalla sykkivä groove vain syventää elämystä.

Jotta kirjoitukseni ei jäisi pelkäksi yleisluontoiseksi tunnelmakuvaksi, kerrotaan loppuun vielä hieman faktoja. Vaikka curriculum vitae pullistelee Mamban ja Jari Sillanpään kaltaisia kammotuksia, on Mattsson myös UMO Jazz Orchestran (Suomen ainoa ammattilaistason big band) ykköstrumpetisti sekä pitkän linjan muusikko erilaisten projektien ja musikaalien saralta. Muusikko tekee Suomen kaltaisessa pienessä maassa elääkseen sen mikä on tehtävä, mutta soolobändin avulla näytetään se mitä todella osataan. Onneksi pieniä jakelukanavia vielä piisaa, tällaista meidän kaikkien täytyy olla valmiita suojelemaan.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2009-02-12
Arvostelija : Ville Kuitunen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.