Levyarvostelut

Entwine – Painstained

Rumpali Aksu Hantun ( Tuoni) death metal -yhtye Kaamoksen ympärille kasattu Entwine on ollut Spinefarmin alalevymerkki Spikefarmin suojissa jo vuodesta 1999. Pienimuotoinen sykähdys koitti vasta toisen Gone-albumin (2001) myötä. 2000-luvun alun goottimetallivillityksen aallonharjalla Entwine keräsi kehuja ja faneja ympäri Eurooppaa. Yksi suurimmista syistä menestykseen oli Mika Tauriaisen (Billy-Goats, ShamRain) kantava ja karismaattinen ääni. Kolmas levy Time of Despair (2002) jäi väliinputoajaksi, sillä vasta DiEversity-levy vuonna 2004 räjäytti pankin kotimaassa ja ulkomailla. Levy ylsi kotimaassa virallisella listalla parhaimmillaan 11. sijalle.

Minijulkaisu Sliverin jälkeen viides kokopitkä Fatal Design näki päivänvalon 2006. Se oli (liiankin)tuttua Entiwine-tavaraa ja jäi ponnettomaksi. Jatkuvasti rokkaavampaan ja raskaampaan suuntaan liukunut biisimateriaali on kuitenkin uudella Painstained-albumilla rosoisempaa kuin kertaakaan.

Levyn aloittava Soul Sacrifice ei ole yhtyeen aloitusraitana totuttu suoraviivainen goottipoprock-vetäisy. Mahtipontinen kertsi on edelleen tallessa, mutta muilta osin Entwine näyttää ottaneen selkeän askeleen vauhdikkaampaan suuntaan. Seuraava kappale Strife selkeyttää entisestään uudemman Entwinen suuntaa. Taustalta on kosketinsoittaja Riitta Heikkosen lähdön myötä karsittu kaikki ylimääräinen hempeily: biisit rullaavat lähinnä letkeiden kitarakuvioiden, soolojen, tiukkojen rumpukomppien ja Tauriaisen raspisen äänen avulla.

Edellisellä levyllä muutos oli nähtävissä, mutta viimeistään Painstainedin jälkeen Entwinesta ei voida puhua oikeastaan goottimetalliyhtyeenä. No, on siellä niitä poppikertsejäkin joukossa. Etenkin Lost in My Denial olisi hyvin voinut olla mukana Gone-levyn kappaleissa. Vaikka levyn lopusta löytyy vielä se perushempeä vetäisy Say Goodbye, tästä albumista voisi puhua Entwinen siirtymävaiheena. Kappaleissa mennään ääripäästä toiseen, eikä se tee kovinkaan hyvää yhtenäisyydelle.

Esimerkiksi täysin erilaiset Dying Moan ja Hollow ovat molemmat kappaleina hienoja, mutta tekevät levyn kokonaisuudesta kaksijakoisen. Painstained yllättää varmasti sekä vanhan että uudemman Entwinen fanit, positiivisesti ja negatiivisesti

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2009-02-07
Arvostelija : Felix Siivonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.