Archimage – Archimage

Yhden miehen bändiksi kutistuneen Archimagen ulosanti on raakaa ja kylmää black metalia. Mustaan ja itsetuhoiseen meininkiin on pyritty ja osittain myös päästy melkoisen perinteisellä ja suttuisella soitannolla. Bläkkiksen saralla visionäärit ovat perustelleet ennenkin yhden miehen bändejä, mutta tässä tapauksessa Mardukin Morganin kaima Evil lienee ainoa jäsen olosuhteiden pakosta, ainakin siltä ensilevytys kuulostaa.

Lajityypille ominaista on, ettei tuotannon tarvitse olla ihan viimeisen päälle, mutta nyt homma on vedetty kokolailla överiksi. Kitarat ovat lähes säröä vaille, ja soundi onkin täysin munaton. Tämän voisi vielä pelastaa kunnon rouhiva basso, mutta sellaista ei kuulu – hyvä kun bassoa ollenkaan. Tökeröt konerummut lyövät vielä naulan arkkuun.

Pykivän soiton seasta kuitenkin erottaa sieltä täältä mukiinmenevän kuuloisia riffejä ja melodianpätkiä. Myös Evilin rääkkyminen ajaa asiansa. Kirvestä ei ole siis syytä heittää kaivoon, mutta parannettavaa riittää roppakaupalla. Karut soundit sopivat karuun bläkkikseen, mutta karuudestakin tulisi löytyä voimaa. Haparoiva soitto ja epämääräinen lätinä eivät aja asiaansa.

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2008-12-22
Arvostelija : Matti Pitkänen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.