Puritan, The – Lithium Gates

Reverend Bizarren hajoaminen tuntuu aktivoineen hysteerisen julkaisuvyöryn: Albertin The Puritankin on ehtinyt jo kolmanteen julkaisuunsa, vaikka kyseessä onkin kokoelma kahdesta aiemmasta levystä. The Lithium Gates koostuu alunperin I Hate Recordsin julkaisemista vinyyleista, joiden saatavuus on jo tässä vaiheessa vähän niin ja näin. Tyylillisesti The Puritan lähtee liikkeelle doom metalista, mutta laajentaa sektoriaan vahvasti tuonnemmas julkaisun edetessä.

Levyn viisi ensimmäistä kappaletta koostuvat The Puritan -mini-lp:stä, jonka on vielä aika pitkälti kiinni Reverend Bizarren perinteissä: junnaavat Opposite the Fireplace – The Wall of Shotguns ja The Stars Above Us Are All Evil eivät pahemmin lyijynraskaassa matelussaan armahda vaikka niitä ei varsinaisesti voikaan tapahtumarikkaiksi kutsua. The Sulphur-Coloured Clouds Are Hurrying Through the Lithium Gates taas etenee röyhkeästi groovaten kunnes hajoaa vahvistimien feedbackiksi ja muiksi hälyääniksi. The Sepulchral God Holding a Speech For the Moribund palaa kahden ensimmäisen tyyliin, kun taas instrumentaali, Those Who Sow in Tears Shall Reap in Joy, rouhii alataajuuksilla samalla, kun kitara toistaa rauhoittavaa, hypnoottista kuviota. Kaiken kaikkiaan toimivaa, jos kohta hieman tylsähköä meininkiä.

Ambientimaisesti liikkeelle lähtevä, mutta piankin sirisevään ja sähköiseen helvettiin liukuva The Black Law -mini-lp onkin sitten jo aivan jotakin muuta. Noisenkin puolelle ajoittain lipsahteleva, feedbackiin, kaikuun ja raskaasti särötettyyn äänimaisemaan luottavat kappaleet jättävätkin laadullisesti alleen suunnilleen koko levyn alkupuolen. Varsinkin It Is Your Own Decision to Respect Life on hyytävää kuultavaa, Albertin laajentaessa tavanomaisempaa julistavaa ja puhdasta laulutyyliään riipivän karjunnan puolelle. Doom on tässä vaiheessa enää yksi vaikute muiden joukossa ja ajoittain yhtye tuo mieleen jopa alkupuolen Swansin.

Kokonaisuutena Lithium Gates on raskas kuuntelukokemus, niin materiaalin määrän kuin luonteenkin vuoksi. Vaikka albumi koostuukin kahdesta eri julkaisusta, on kokonaisuuskin yllättävän toimiva: kuin spiraalinomaisesti laskeutuva tie kohti syvintä pimeyttä, joka kuitenkin jää vielä saavuttamatta. Nähtäväksi jää pystyykö bändi sen kuitenkin tulevilla julkaisuillaan saavuttamaan.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-12-12
Arvostelija : Jukka Jääskeläinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.