Exodus – Let There Be Blood

Jo vuonna 1982 Los Angelesissa perustettu Exodus on kulkenut pitkän tien tähän hetkeen. Matkan varrelle on mahtunut merkittäviä kokoonpanomuutoksia, joista mainittakoon bändin väkivaltaisen äänen omaavan legendaarisen alkuperäisvokalisti Paul Baloffin ero bändistä heti klassikkomittasuhteisiin kohonneen debyytin Bonded by Blood julkaisun jälkeen. Myös kitaristin paikalla häärineen bändin perustajajäsenen Kirk Hammettin siirtyminen Metallican palvelukseen heti Exoduksen alussa oli varmasti pienoinen takaisku silloin. Uudeksi laulajaksi valikoitui herra nimeltään Steve Souza, joka ei aivan koskaan kyennyt täyttämään Baloffin jälkeensä jättäneitä suuria saappaita, mutta sai kuitenkin aikaan kuunneltavaa äänialaa. Bonded by Bloodin jälkeen ilmestyi vielä kohtalaiset levyt Pleasures of the Flesh (1987) ja Fabulous Disaster (1989), mutta debyytin kaltaista klassikkotavaraa ne eivät enää olleet.

90-luvulla Exoduksen vaikeudet jatkuivat ja musiikkityyli ajautui kauas alkuperäisestä thrash-osastosta. 1992 julkaistu Force of Habit oli rockhenkisempi, kokeilevampi ja kaikkineen melko tylsä levy. Pian tämän jälkeen Exodus löikin soittimet naulaan ja lopetti toimintansa. Neljä vuotta myöhemmin bändi yritti palata elävien joukkoon takaisin. Mikrofonin varteen pestattiin alkuperäisvokalisti Baloff, joka sai monien alkuaikojen fanien toivon taas syttymään uudesta paremmasta Exoduksesta. Seuraavana vuonna julkaistu livealbumi Another Lesson in Violence todisti kuinka perkeleen tiukassa iskussa yhtye oli paluun jälkeen. Kuitenkin levy jäi ainoaksi uudeksi Baloffin ollessa mukana. Bändi piti livelevyn jälkeen hiukan hiljaisempia välivuosia, kunnes oli nauhoittamassa uutta materiaalia vuosituhannen vaihteen jälkeen. Sitten tapahtui pahin mahdollinen odottamaton asia: vokalisti Baloff otti ja kuoli aivohalvaukseen!

Baloffin menehtymisen jälkeen Exodus palasi jälleen Souzan puoleen ja julki tuli jo vahvempi ja kovempi Tempo of the Damned (2004). Tämän jälkeen Souza sai kenkää bändistä asennevammansa takia. Samaan syssyyn myös kitaristi Rick Hunolt lähetettiin mäkeen henkilökohtaisten ongelmien takia, ja samoista syistä rumpali Tom Hunting lähti hetkeksi pihalle. Exoduksen miehistö on vaihdellut enemmänkin, bassoa soittaa nimittäin nyt jo neljäs hemmo. Nykykokoonpano muodostui nelisen vuotta sitten, jokohan nyt noin 20 vuotta perustamisen jälkeen yhtyeen kokoonpano vakiintuisi?

Tuulisesta miehistöhistoriasta(kin) johtuen Exodus ei ole vieläkään kyennyt luomaan Bonded by Bloodin voittanutta kamaa, vaikka vuoden 2005 Shovel Headed Kill Machine ja sitä seurannut The Atrocity Exhibition – Exhibit A (2007) olivatkin sarjassamme kovaa thrashiä.

Nyt julkaistu Let There Be Blood ei ole uusi uljas odotettu Exodus-levy, vaan se on uusi levy täynnä vanhaa kunnon Bonded by Blood -tavaraa uudella kokoonpanolla soitettuna ja laulettuna. Biisijärjestystä ja soittoa myöten kaikki menee kuten edelliselläkin yrityksellä. Levylle on kyllä yritetty “parannella” joitakin riffejä, mutta eihän klassikosta saa millään tehtyä klassikkoa uudestaan. Itseasiassa “parannetut” riffit ovatkin huonontuneet uusintakäsittelyssä ja suurin osa niistä kuulostaa laiskemmilta kuin alkuperäisellä rieskalla vuonna 1985. Let There Be Blood on joka tapauksessa päivitetty versio suuresta Bonded by Bloodistä, ja onhan levyllä toki huippuhetkensäkin, vaikkei tätä millään osaa tai voi olla vertaamatta alkuperäiseen.

Toisaalta Let There Be Bloodilla Exodus ikään kuin yrittää aloittaa uransa alusta (ja unohtaa kaikki ongelmansa ja epäonnistuneemmat vuodet siinä tietystikään onnistumatta). Levyn julkaisun mielekkyyttä tai tarvetta ei kyllä osaa selittää mitenkään järjellisesti, eikä kyseessä ole edes mikään tulevan joulun hittituote. Debyytti Bonded by Bloodia saa myös edelleen kaupoista. Siispä äkkinen johtopäätös tästäkin kohtaa Exoduksen yrityksestä luoda historiaa uudelleen on se, että bändi haparoi holtittomasti sinne tänne, eikä oikein tiedä tarkalleen ottaen mitä sen pitäisi tehdä. Enpä usko, että Let There Be Blood kohoaa yhtään korkeammalle Exodus-diggareiden keskuudessa kuin muutkaan levyt, se on oikeastaan miltei heikoin lenkki.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-11-17
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.