Vesa-Matti Loiri – Kasari

Mies, jonka ääni kuulostaa katiskaan juuttuneen hylkeen valitukselta. Kukapa ei tuosta Kari Hotakaisen Huolimattomat-romaanin kuvauksesta tunnistaisi sen kohdetta, kansan rakastamaa taiteilijaa, narria ja trubaduuria. Vesa-Matti Loirin jo valmiiksi persoonallisessa äänessä kuuluu yhä voimakkaammin ajan karhean hiekkapaperin jälki. Kasari on mestarin Lappi-trilogian viimeinen osa, kolmas matka ankaraan mutta kauniiseen erämaahan ja suomalaisuuden kansallisromanttiseen ytimeen. Matkaa leimaa parrasvaloista pikkuhiljaa vetäytyvän taiteilijan retrospektiivinen tulkintaote ja melankolia, jonka alta pilkahtelee kuitenkin myös tuttu hersyvä huumori.

Edu Kettuselta lainattu levyn avausbiisi Kone älä hyydy huristelee menemään oivallisena johdantona. Länkyttävä akustinen tuo väistämättä mieleen Johnny Cashin purevan sovituksen Personal Jesuksesta, mutta vain hyvässä mielessä. Sanomattakin lienee selvää, että nyt 63 vuoden hujakoilla huitelevan Loirin kirotessa ”sinä saatanan kone, älä hyydy” noihin riveihin ladataan aikalailla enemmän asennetta kuin alkuperäislevytykseen. Jos tahdot tietää on kerrassaan mainio folk-käsittely, joka nousee omissa kirjoissani helposti ohi alkuperäislevytyksen. Maaritin ja bändin iskelmäpoljento ja massiivinen sovitus vaikuttaa tuulenpieksennältä tämän lähes pakahduttavan intiimin version rinnalla.

Lappi-trilogian konsepti toimii pitkälti samalla tavalla kuin Cashin American Recordings -levytykset. Riisutut sovitukset antavat tilaa kokeneen miehen persoonalle, tunteelliselle tulkinnalle ja henkilökohtaisille tarinoille. Kyseessä on nimenomaan uskottavien tulkitsijoiden laji, jossa parhaimmillaan vanhoista puhki kuluneista radiorenkutuksistakin saadaan tislattua sielukasta ja kestävää musiikkia. Loirin kokemuksesta näyttelijänä ei varmasti ole haittaa: hän on poikkeuksellisen hyvin sisällä laulamissaan teksteissä. Ja olkoon hyljemäinen tai ei, se Ääni on oikeasti komeaa kuunneltavaa. Toki ei tule unohtaa tuottaja Hannu Pikkaraisen hienostuneita ja tyylikkäitä sovituksia ja nappiin osuneita biisivalintoja.

Loirin ilmaisun eräitä suurimpia vahvuuksia on vakavuuden ja huumorin vaivaton ja uskottava yhteiselo. Yhdessä hetkessä hän saattaa olla mahtipontisen surumielinen ja seuraavassa taas hauskuuttaja tai pistelevä ironikko (Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin). Kaikkein väkevimmissä kohdissa nämä molemmat tasot yhdistyvät. Levyn satiirisemmasta puolesta malliesimerkkinä on nerokas Meitä odotellaan mullan alla, jossa kertosäkeen pirulliset ”o-oo”-hihkaisut on kaiutettu niin, että ne tuntuvat tulevan todella jostain ”rajan takaa”. Melko mustaa huumoria, etten sanoisi, mutta samalla siinäkin on jotain hyvin inhimillistä ja elämänmakuista. Toinen jalka käy kieltämättä välillä turhan syvällä haudassa, mutta onneksi se toinen polkee sitäkin voimakkaammin tahtia maan pinnalla.

Pääosin Kasari on täyttä asiaa, mutta toki myös vähän heikompia valintoja on levylle osunut. Tupakka, viina ja villit naiset on jo ehkä turhan alleviivattu vinkkaus siihen suuntaan, että kuppia on tullut joskus otettua ja maailmaa nähtyä. Isokynä lauloi aiheesta ihan riittävällä kokemuksella, joten Loiri ei siinä mielessä tuo hieman laahaavalla versiollaan biisiin mitään uutta. Samaan keskinkertaisuuteen yltää mielestäni myös levyn päättävä, hieman liian harras Aurora, joka lopettaa levyn ihan liian suureen kysymykseen: ”kaikkiko katoaa?”. Cash sentään oli sen verran optimistinen, että päätti viimeisen levynsä pilke silmäkulmassa biisiin We’ll Meet Again. Loiri on sukua Johnnylle myös siinä, että molemmat ovat parantumattomia romantikkoja ja naiiveja nostalgikkoja – ja molemmat myös onnistuvat siitä huolimatta kuulostamaan ihmeen rehellisiltä ja uskottavilta. Jos Kasari todella jää Loirin viimeiseksi levyksi, kuten mies on uhkaillut, on se arvokas lopetus hienolle levytysuralle.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-11-18
Arvostelija : Lauri Myllymäki

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.