Muusa – Mastodontti

Pari vuotta sitten penkoessani alelaareja käteni osui Muusan nimettömään debyyttiin. Ostopäätös kypsyi nopeasti, eikä hankintaa tarvinnut katua, sillä hinta-laatu -suhde osoittautui kannattavaksi. Ihmissuhteista ja kasvukivuista kertoneet kappaleet onnistuivat välttämään keskinkertaisuuden kirouksen tarjoten suomirockin kaluttuun kenttään yhden uuden varteenotettavan vaihtoehdon.

Kolme vuotta debyytin jälkeen julkaistavalla Mastodontilla Muusa ottaa tyylillisesti vain pienoisia askeleita eteenpäin. Siinä missä debyytti alkoi unenomaisissa merkeissä, käydään Mastodontilla suoraan asiaan. Pelkään kuulostaa päivänselvältä hitiltä – sekä hyvässä että pahassa. Huomattavasti luontevammin yhtyeeltä taittuu Avataan ikkuna, jonka kertosäkeistö takertuu päähän lempeästi ilman turhan väkivallan käyttöä.

Laulut kumpuavat yhä ihmiselon vaikeuksista, mutta jälki ei vastaa täysin odotuksia. Koira ärhentelee ja lietsoo kapinahenkeä, Aavelaivat taas tuo levyn hienoon päätökseen esitellen yhtyeen hauraampaa puolta. Loput raidat jäävät aavistuksen kalpeiksi ja pysyvät pinnalla lähinnä Saara Soikkelin vahvan tulkinnan ansiosta.

Selkeimmät muutokset löytyvät äänimaailmasta. Debyytin lämpimästä tunnelmasta on otettu suunta kohti nykypäivän selkeitä, mutta samalla persoonattomia ja turhan tuhteja soundeja. Suurimmat puutokset ovat silti biisirintamalla. Mastodontilla ei ole yhtään debyytin Pimessä-kappaleen tasoista vetoa. Kaikesta huolimatta levyä kuuntelee pahemmin nikottelematta; on niitä huomattavasti heikompiakin julkaisuja levyhyllyyn eksynyt.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-11-23
Arvostelija : Jukka Kastinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.