Liekki – Hyönteinen

Liekki on jo ennättänyt jättää jälkensä suomalaiseen musiikkimaailmaan. Parilla viimeisellä albumilla yhtye hioi hieman jo kaavoihinkin kangistuneen, mutta yhä toimivan, tyylin huippuunsa. Hyönteisellä yhtye ottaa pari askelta taaksepäin, mutta ei sorru vain vanhojen temppujen toistamiseen. Vaikka asetelma vaikuttaa lupaavalta, sitä se ei käytännössä ole. Uudistuminen ei tapahdu hallitusti, ja Liekin voittokulku katkeaa tylysti kuin asfalttiin liiskautuneen muurahaisen matka kohti kotipesää.

Vanhan totuuden mukaan ehjää ei pidä yrittää korjata. Janne Kuuselan hieman epäselvä ja mumiseva laulu on aina ollut olennainen osa Liekin viehätystä. Hyönteisellä Kuusela artikuloi selkeämmin kuin koskaan ennen, ja laulu on enemmän esillä. Kuuselan laulutaidot ovat kuitenkin rajalliset ja uudessa muodossaan herran tulkinnat kuulostavat pahimmillaan vaivaannuttavilta. Kun laulujen aiheetkin tuntuvat maallistuneen, on aiempia tuotoksia verhonnut mystiikka päässyt ikävästi karisemaan.

Ei niin pahaa, jottei jotain hyvääkin. Singlenä julkaistu, alkuajoista muistuttava Kauan, kauan sitten viettelee kiireettömällä ja tarttuvalla melodiallaan. Nuori poika vaan ja Kantabaarin tytöt sisältävät lupaavia osioita, mutta eivät kokonaisuutena onnistu säväyttämään. Ja loppu onkin alamäkeä. Kesäheinää ja Kaks vanhaa varista kompastuvat viimeistään Kuuselan laulusuoritukseen, kun taas reggae-tahtinen Emilia ja Saparoniekka aiheuttavat jo suoranaisia hylkimisreaktioita.

Albumin perustaso on kaukana totutusta. Hyönteinen on epäyhtenäinen ja raakilemainen teos, joka kuulostaa suunnitellun albumin sijaan kokoelmalta sinkkujen B-puolia ja harvinaisuuksia.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2008-11-17
Arvostelija : Jukka Kastinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.