Uli Jon Roth – Under A Dark Sky

Ennen 80-luvun pahimpia power-balladiaikoja Scorpionsissakin vaikuttanut Uli John Rothin ura on harvalukuisista julkaisuista huolimatta hyvin mielenkiintoista seurattavaa. Electric Skyn hajottua 1986 Roth on innostunut tutkimaan klassista musiikkia. Kaava muistuttaa hämmentävän paljon Richie Blackmoren uraa, hieman pienemmällä levymyynnillä varustettuna. Siinä missä Blackmore tekee musiikkinsa keskiajan ja renessanssin innoittamana, on Rothin katse vahvasti nykypäivässä.

Under a Dark Sky voisi hyvinkin olla vaikkapa heavypainotteisen Tim Burton -elokuvan soundtrack. Moni-ilmeisyydestään huolimatta levy ei ole hajanainen. Klassiset- ja hard rock -elementit on erotettu pääosin selkeästi toisistaan. Risteämistä tapahtuu ainoastaan Letter of the Dawnilla ja levyn päättävällä 18-minuuttisella Tanz In Diw Dämmerung.

Levyn aloittavat S.O.S ja Tempus Fugit ovat albumin selkeimpiä musikaalinumeroita, joiden ilmaisu on ihailtavan tuore. Etenkin jälkimmäisen carlorffmainen mahtipontisuus on harvoin kuultua herkkua. Näitä seuraava Land of Dawn kärsii pienistä käynnistymisvaikeuksista, kappaleen puolivälissä meininki on jo löytänyt kaivatut uomansa.

Rothin sävellystyö on todella omintakeista. Hän ei ole pyrkinyt luomaan uutta avantgardistista näkemystä niin klassisesta musiikista kuin varhaisesta heavystakaan. Näiden yhdistelmä vaatii tavanomaista enemmän kuuntelua, mutta palkitsee kärsivällisen mielen ääripäitä koettelevalla harmoniallaan.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-11-12
Arvostelija : Teemu Salo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.