Levyarvostelut

Helstar – The King Of Hell

Mielikuvituksettomasti nimetyn jenkkiläisen pitkän linjan yhtyeen Helstarin mielikuvituksettomasti nimetty albumi The King of Hell tipahtaa arviointitehtaan liukuhihnalle. Vuonna 1981 Houstonissa Teksasissa 16-vuotias kitaristin alku päättää perustaa yhtyeen, joka soittaisi äkäistä heavy-musiikkia. Pari vuotta myöhemmin kokoonpano vakiintuu ja yhtye saa nimekseen Helstar. Jätkät nauhoittavat kahdeksan biisin demon, joka päätyy tapetreidareiden kautta Combat Recordsille, ja niinpä saman vuoden loppumetreillä allekirjoitetaan diili. Helstar nauhoittaa samaiset biisit uudestaan ja ensimmäinen albumi Burning Star saapuu keskuuteemme.

Tästä alkoi yhtyeen ura, vaan eivätpä tainneet herrat arvata soittavansa heavyä vielä vuonna 2008. Nyt nimittäin Helstarin 13 vuoden levytystauko rikkoutuu ja kuudes täyspitkä on totta! Toki tuohon kolmetoistavuotiseen hiljaiseen pätkään mahtuu muutamia kokoelmia niin demotetusta kuin levytetystäkin matskusta sekä joululevyä. Levy-yhtiöt ovat muistuttaneet ihmisiä yhtyeen olemassaolosta väliajoin, viimeksi viime vuonna AFM-Records paiskasi pihalle levyllisen Helstarin vanhoja biisejä ikään kuin varoitukseksi bändin uudestaan tulemisesta.

Vaikka Helstarin levytystauko kestikin nuoren ihmisen iän verran, ei bändi koskaan oikeastaan lopettanut toimintaansa. Yhtye oli kaikesta huolimatta “aktiivinen” keikkarintamalla ja soitti lähes joka vuosi jossain päin Eurooppaa taikka Yhdysvaltoja isoilla festareilla. Ja nyt nakataan siis uutta vettä myllyyn, tuskin liekki tulee sammumaan jatkossakaan vielä pitkiin aikoihin.

Merkillepantavaa bändin historiassa on sekin, että sen levynkannet ovat olleet kautta linjan aivan kauheita, kuin olisivat päiväkodin piirustuskilpailun satoa. Nyt uutuudella kuitenkin saadaan aikaan pientä yritystä tälläkin saralla, vaikkei tässä edelleenkään mistään maailman hienoimmasta kannesta puhuta, perussettiä.

Suurin osa vanhojen bändien paluista tuntuu turhilta, eikä Helstarkaan varsinaisesti tarjoa mitään uutta tai maata mullistavaa, mutta silti bändin omaleimainen heavy/thrash metal toimii siinä missä pitääkin, eikä väsymisen merkkejä juurikaan ole havaittavissa. Itse asiassa bändin musisointi kuulostaa jopa yllättävän tuoreelta vanhan liiton kamalta. Vokalisti James Riveran ääntä on kehuttu monessa yhteydessä persoonalliseksi ja lähes uniikiksi lajissaan, mutta ainakin meikäläinen löytää helposti siitä aika paljon variaatioita esimerkiksi Overkill-vokalisti Bobby “Blitz” Ellsworthin laulusoundista, jota sitäkin on sanottu omaperäiseksi alusta alkaen.

The King of Hell on siis varsin maukas hetki vanhan koulukunnan metallin herkutteluun. Paketissa on yhdeksän biisiä (Euroopan versiossa kymmenen) hyvin soitettua tavaraa alkusoinnusta loppuun. Muun muassa Slayerin, W.A.S.P.:n ja Sacred Reichin kanssa työskennellyt tuottaja Bill Metoyer on antanut mainion loppusilauksen, jonka Helstar kyllä ansaitseekin.

The King of Hell on näppärä paketti ilman sen suurempaa saavuttavaa päämäärää. Vanha liitto on palannut!

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-10-13
Arvostelija : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.