Johanna Iivanainen – Loisto – The Collection
Loisto kokoaa yhteen kehutun ja palkitun laulaja Johanna Iivanaisen reilu kymmenen vuotta kestänyttä uraa. Mikään hittikokoelma albumi ei kuitenkaan ole. Kansitekstissä Iivanainen kirjoittaa, että levyllä nostetaan esille pääasiassa sellaisia kappaleita, joissa hänen kädenjälkensä näkyy joko sanoittajana tai säveltäjänä.
Heti kättelyssä huomaa, ettei levyllä ole pyritty minkäänlaiseen yhtenäisyyteen: englannin ja suomen kielellä esitetyt laulelmat, bossa novat ja jazz-pohjaisemmat kappaleet ovat somasti sekaisin. Kokoelmasta olisi tuskin voinut saada yhtenäistä edes biisien järjestystä vaihtamalla. Loisto onkin kuin näytekappale tai työnäyte Iivanaisen sävellys- ja sanoitustyöstä sekä eri kollaboraatioista ja miksei myös musiikillisesta monipuolisuudesta. Edustettuna on muun muassa biisejä Johannan sooloalbumilta, Korpi Ensemblelta ja 1N-yhtyeeltä. Mukana on myös kaksi ennen julkaisematonta kappaletta, jotka Johanna on tehnyt yhdessä Mikko Iivanaisen kanssa.
Aiemmin mainitun musiikillisen monipuolisuuden sijaan Johannan yhteydessä olisi ehkä kuvaavampaa sanoa, että hänen kaunis äänensä mukautuu ja eläytyy vaivatta useampaan musiikkigenreen. Ilmaisullisempaa revittelyä kuullaan lähinnä Johanna Iivanainen & Eero Koivistoinen -yhtyeen Lennosta Kii! –biisin rennon humoristisessa otteessa sekä Jimi Hendrixiltä lainatussa blues-palassa Hear My Train a-Comin’. Hendrix-lainan toteutus on tosin niin rouhea, että se rikkoo lopullisesti pienimmänkin toiveen levyn yhteneväisyydestä. Pelkän laulun ja Hendrixille uskolliseen tyyliin revittelevän sähkökitaran voimin toteutettu biisi on ikävä kyllä Loiston pohjanoteeraus. Se on kuin pastissi, joka voi sopia livetilanteeseen, mutta jolla ei levyllä näin toteutettuna ja tässä biisikatraassa ole mitään lisäarvoa. Mielenkiintoisempi tapaus on bossa novana toteutettu Still Loving You. Biisivalintana Scorpionsin voimaballadi on kyllä melkoinen riski, sen verran suurta painolastia kyseinen lähes puhki kulutettu hempeily kantaa varmasti useammankin sukupolven mielissä.
Ilon aiheita levyltä löytyy monia ja ne liittyvät usein siihen, kuinka saumattoman hyvin laulu yhdistettynä mielenkiintoisiin sovituksiin toimii. Esiin voisi nostaa vaikkapa Soi Ensemble –yhtyeen Kultaralli-kappaletta täydentävän sellon, Korpi Ensemble –yhtyeeseen väriä tuovan haitarin sekä jo mainitun Lennosta Kii! –biisin piano- ja saksofonileikittelyn.
Numeerista arviota määritettäessä levyn epäyhtenäisyydestä on rokotettava. Levyä kuunnellessa tuli jopa tunne, ettei sitä koottaessa ole kuulijaa mietitty lainkaan. En kuitenkaan henno rangaista kolmea pistettä alemmalla arvosanalla, vaikka kenties Iivanaisen asettamaa korkeaa mittapuuta miettien se olisi voinut olla aiheellistakin.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-10-29
Arvostelija : Pipsa Parkkinen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.