Psycroptic – Ob(Servant)

Ennen vuosituhannen vaihdetta perustettu tasmanialainen Psycroptic tylyttää jälleen levyllisen ultrateknistä death metalia. Yhtyeen ristiriitainen houkuttelevuus lepää jälleen sen vaarallisen vallattomassa sävellystyössä. On suorastaan mahdoton ennustaa, kuinka uusi kuulematon Psycroptic-levy vaikuttaa kuuloelimissä. Historiansa aikana yhtye on julkaissut albumeita, joiden kaaottisuus on tavan takaa ensin kauhistuttanut. Kuitenkin hitaasti sulateltuna on joistain niistä muodostunut mielenkiintoisen haastavia kokonaisuuksia, kuten The Scepter of the Ancients. Osa albumeista taas aiheuttaa vieläkin voimakkaita hylkkimisreaktoita. Pelonsekaisella kunnioituksella, olkaa hyvä: Ob(Servant).

Albumin kaoottinen kaahaus on alussa taas varsin hämmentävää: sävellysten perustuminen lähes yksinomaan tekniseen taituruuteen raastaa psyyken verille jo ensimmäisessä kappaleessa. Tarvitaan siis hetki lepoa ja uusi sukellus pedon pesään. Silmät alkavat tottua pimeään ja korvat raadolliseen teutarointiin. Uusia puolia alkaa löytyä ja erittäin positiivisia sellaisia: albumi sisältää vanhempia sisaruksiaan enemmän tempovaihdoksia ja jopa groovaavaa poljentoa. Psycropticin villi energia vetää kuin vetääkin mielen veteläksi ja virneen huulille, ainakin muutaman tiukan mutkan ajaksi. Kiemuroita kun tälläkin levyllä riittää, vuosien tarpeiksi eteenpäin.

Ob(Servantin) sävellyksiä on vaikea eritellä, joskaan tämä ei missään nimessä johdu tasapaksuudesta. Albumi on vain yhtä suurta riffien ja raajojen pyörrettä, joka avautuu parhaiten kokonaisuutena. Sentään muutama hitaampi pala suostuu vieroittumaan kokonaisuudesta, kuten A Calculated Effort ja Horde in Devolution ja kun niitä tarkemmin tutkii, huomaa Psycropticin lähentelevän jo joitain loogisiakin äänenkuljetusmetodeita. Yhtye on kehittynyt juuri oikeaan suuntaan, koukuttavampaan ilmenemismuotoon.

Tätä Tasmaanian tuholaista ei kannata tarjota kenellekään modernia extreme musiikkia ymmärtämättömälle, niin syvällä Psycroptic omassa pelissään kuitenkin on, monimuotoisuudestaan huolimatta. Modernin musiikillisen lähestymisensä lisäksi albumin puunattu äänimaailma ei varmasti ole kaikkien mieleen, eikä vähiten kummallisen soitintasapainon takia. Uusi albumi aiheuttaa vieläkin voimakkaita ristiriitaisuuden tunteita mutta useasti se soittolistalle eksyy. Ihan vain sen takia, että siihen luulee pääsevänsä joka kerta hieman enemmän sisälle.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-11-10
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.