Gorgoroth – True Norwegian Black Metal – Live Grieghallen

Jos Gorgoroth kiinnostaisi keltaista lehdistöä, olisi viimeisen vuoden aikana sattuneista käänteistä saanut revittyä useita lööppejä: ”Yllätyskäänne – Gorgoroth hajosi”, ”Gaahl kiistää hajoamishuhut: Jatkamme eri muodossa”, ”Infernus käärmeissään Gaahlin väitteistä: Ainoa alkuperäisjäsen olen minä”, ja niin edelleen. Norjan black metal -konkarien tämänhetkinen tilanne on se, että Gorgotheja on kaksi, joita toista vetää laulaja Gaahl yhdessä basisti Kingin kanssa ja toista kitaristi Infernus. Näistä ensin mainittu versio soittaa Tavastialla lokakuussa. Bändin miehistö on aiemminkin vaihtunut liukkaasti ja pelkästään takavuosien klassikkoa, Destroyeria oli nauhoittamassa yhdeksän soittajaa.

True Norwegian Black Metal jäi miesten viimeiseksi yhdessä tekemäksi levyksi, tosin ilman Kingiä. Ongelmitta ei senkään tekeminen silti sujunut, Infernus kun päätti pyyhkäistä alkuperäiset bassoraidat ja soittaa ne itse jälkeen päin. Norjan skeneä tuntevat ovatkin varmaan huomanneet, että mistään todellisesta livestä ei ole kyse – Grieghallen kun on studio. Yleisönä ”keikalle” onkin toiminut lähinnä tuottaja Pytten. Fakta ei kuitenkaan pahemmin haittaa, sillä Gorgoroth ei ole aiemmin julkaissut yhtään konserttitaltiointia eikä kokoelmaa. Lätty ikään kuin kattaa molemmat, biisilistakin on keskivertokeikalta otettu. Toki tällaisen ”live”-levyn mielekkyydestä voi olla montaa mieltä, mutta on sille perusteitakin. Gaahl ei ole alunperin tulkinnut levyn biiseistä kuin muutaman ja herran ulosanti menee hienoisesti, ainakin allekirjoittaneen mielestä, häntä edeltäneiden Hatin ja Pestin edelle. Muutenkin päivitetyt versiot bändin varhaistuotannosta ovat varsin tervetulleita.

Soitto kulkee erittäin jouhevasti ja bändi vetää (kirjaimellisestikin) kuin viimeistä päivää. Jää epäilyttämään mitä jatkossa seuraa, sillä lähes kokonaan Infernuksen säveltämä loisteliaan ilkeä biisimateriaali on poskettoman tehokasta ja Gaahlin voimakkaan epäinhimillinen tulkinta kruunaa koko paketin. Hieman tunkkaiset, mutta selkeät soundit toimivat Gorgorothille. Jälkiäänityksiä ei Infernuksen bassoraitaa lukuun ottamatta ole tehty, ja karu räime pukee levyä, vaikka albumien äänimaiseman tasolle ei päästäkään.

Kiistakumppaneiden asianajajat ja levy-yhtiöt vääntävät vielä julkaisusta (levyä on julkaisemassa Infernuksen yhtiö), mutta se tultaneen kuitenkin vielä näkemään levyhyllyllä. Gorgoroth ei ole ikinä ollut mikään helppo tai yhtenäinen bändi, mutta tasoaan se ei ole ikinä laskenut. True Norwegian Black Metal saattaa jäädä miesten viimeiseksi yhteiseksi tuotokseksi. Levy niputtaa yli viisitoistavuotisen olemassaolon kahdeksaan biisiin – eikä ollenkaan pässimmin. Jos jättää herrojen typerän torailun ja muun spedeilyn omaan arvoonsa, voi lätystä nauttia bändin ainoana kokoelmana, naulana arkussa ja vanhojen biisien päivittäjänä. On myös mahdollista jäkättää Infernuksen bassotempauksesta, ”live”-meiningistä sekä muusta epäoleellisesta ja todeta levyn olevan väsynyt rahastusyritys. Itse taivun ensimmäisen kannalle.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-08-29
Arvostelija : Matti Pitkänen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.