YUP – Vapauden Kaupungit

YUP:n pienimuotoinen uudelleensyntyminen tapahtui hiljattain nuorekkaan Sakara Recordsin kiinnitettyä yhtye rivistöihinsä. Näkyviä vaikutuksia ei sen suuremmin ole havaittavissa bändin markkinoinnissa, saati tulkinnallisen vapauden rintamalla. Vapauden kaupungit -tuotoksen ollessa YUP:n kymmenes pitkäsoitto ei voi kuin ihailla läpikäydyn matkan pituutta Huuda harkiten -albumilta laskien. Tasaisia ylä- ja alamäkiä on piisannut enemmän kuin tarpeeksi, mutta näiden ansiosta bändi on onnistunut pysymään musiikinkuluttajien tietoisuudessa. Soitannollisteknisesti yhtye ei ole muuttanut otettaan, vaan progressiivisvivahteista kiemurtelurokkia tarjoillaan tälläkin kertaa. Varmasti mennään ja kaikessa hyvässä ja pahassa asia ei jää huomaamatta levyä kuunnellessa.

Tutun oloista poukkoilua tarjotaan yllin kyllin kiekon starttaavalla biisitriolla, joista eritoten He olivat vapaat -singlelohkaisu toimii tarttuvuudellaan toivottuun tapaan. Bassopitoinen Pullopää-kappale toimii seesteisenä outolintuna musiikillisesti ja Jarkko Martikaisen orjallinen mantra jää pyörimään mielensyövereihin vaikuttavasti. Lisää vauhtia kokopitkään irtoaa tahtia takovasta Sähköpaimenesta, josta loppupäätä kohden parhaiten esiin nousee keskiajan henkeen viittaavilla kosketinosuuksilla maustettu Kunhan kuluu tuhat vuotta -rallatus. Muutaman kerran levyn kuultua voi selkeästi huomata Martikaisen triviaalisen sekopäisyyden ja yliampuvan holtittomuuden kadonneen, mutta yleisesti ottaen lyriikka juoksee soittimien rinnalla jouhevammin kuin koskaan.

On helppo sanoa, että Vapauden kaupungit -albumi on hyvä, mutta valitettavaa on myös huomata tehokkaimpien sysäysten uupuvan jälleen. YUP:tä ei voi syyttää taantumisesta tai sanallisesta varttumisesta – yhtye ei enää vain liiku samoilla vesillä kuin ajallisesti muutama albumi taaksepäin lukien. Vapauden kaupungit olisi voinut olla yllättävä levy vielä viisi vuotta sitten, mutta tällä kertaa se ajautuu suoraan Keppijumppa-kiekon häilyvään vanaveteen. Valitettava tosiseikka on myös se, että bändin varhaisten kannattajien joukko on yksi Suomen kyynisimpiä joukkioita (allekirjoittanut mukaan lukien), joten bändin on erittäin vaikea täyttää ennakkoluulot siitä, että se onnistuisi luomaan vielä uudenlaista tajunnanräjäyttävää materiaalia.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-07-20
Arvostelija : Ismo Korhonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.