Cavity – Laid Insignificant

Florida tunnetaan ehkä paremmin keskitempoisesta death metallistaan, mutta aurinkoinen osavaltio on synnyttänyt myös sangen äkäistä sludgea. Tästä malliesimerkkinä toimii tietyissä piireissä jopa kulttimaineeseen noussut Cavity. Herrojen vuonna 1998 julkaisema Laid Insignificant on monelle eräänlainen bändin merkkipaalu, eikä suotta, sillä sen verran tyrnistä paketista on kyse.

Yhtyeen musiikkia voisi helposti luonnehtia vertaamalla sitä Eyehategodiin, mutta täysin samanlaisesta ulosannista ei kuitenkaan ole kyse. Siinä missä syvän etelän miehet käyttävät kappaleissaan groovea ja riffittelyä, novaa Cavity enemmän kulmikkaisiin, hiukan doomahtaviin riffeihin ja myös huomattavasti melodisempiin fiilistelyihin. Tempovaihtelua ei toki ole unohdettu ja monet kipaleet sisältävät meneviä punkahtavia kohtia. Toki yhtäläisyyksiäkin on, pääosin vokaaleissa ja yleisessä kaoottisuudessa. 8 biisin ja 28 minuutin aikana ei ehdi pitkästyä ja nimikipaleesta alkanut grindimäisen pauhaamisen ja erittäin junnaavan hitaan raastamisen keitos saostuu 9 Fingers of the Spiderin rokkaavan riffittelyn jälkeen hyvin suoraviivaiseen ja vain reilun minuutin mittaisen Marginal Manin jälkeen lähes säröttömään tunnelmointiin, joka on kuitenkin tunnelmaltaan aivan yhtä raskasta kuin nupit kaakossa runtattu materiaali, jonka suuntaan kokka taas pian kääntyykin. I May Go sisältääkin dynaamisesti laajinta skaalaa levyllä ja onkin yksi ehdottomista helmistä. Loppuun on vielä säästelty muutama mukava nopea rykäisy ennen utuisesta leijunnasta hampaita kirskuttavan raakaan A Bitter Cold Spelliin.

Lopussa kiitos seisoo ja niin myös tässäkin tapauksessa. En tiedä miksi olin pantannut levyn kuuntelua näinkin kauan – ehkä Suomen ”kesä” oli sittenkin hiukan liian aurinkoinen – mutta kerran aloitettuani, ei ollut epäilystäkään, etteikö tämä 10 vuotta vanha eepos olisi oikeutetusti genren kulmakiviä. Mikäli yhtye tai levy ei ole vielä tuttu, on nyt syytä hakea oma kappale kaupasta ja varautua syksyn pimeisiin hetkiin, jolloin ainoa tapa ruokkia ennestään itsetuhoista kaamosmasennusta on pullo kirkasta ja levyllinen sitä itseään.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-09-05
Arvostelija : Olli Ripatti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.