Loost Koos – Ei Väistetä Jos Ei Tunneta
Loost Koosin ensimmäisellä levyllä ongelmia tuotti eniten tuotannon ja räppäyksen epäsuhta: mc Särre ei ollut – suomeksi – maan kärkikaartia, mutta dj Arsin tuotanto oli huippuluokkaa. Rutkasti parempaan suuntaan on menty: Särren ääni kuulostaa yhä jotenkin inhottavan murrosikäiseltä, mutta sisällöllisesti ja teknisesti lyriikka on mietitymmän kuuloista. Tuotantopuoli on kaksikon toisella pitkäsoitolla Ei väistetä jos ei tunneta jopa parempaa ja vivahteikkaampaa kuin aiemmin. Tuotannossa mukana on tällä kertaa Arsin lisäksi vastaavana tuottajana Väiski.
Vielä kuitenkin on Loost Koosilla matkaa taivallettavana maan terävimpään kärkeen. Parhaiten Särren riimittelyn kompastelun huomaa veisuissa, joissa on vierailijoita. Ceebrolisticsin HZÄn (aka Pijall aka Michael Black Electro) mestaroimassa Pakkasta (kräkkräk) -laulussa tai raidassa nimeltä Syntymäpäivät, jossa muun muassa Kemmurusta tuttu Aksim laittaa sanat ja rivit kohdilleen, jää Särre auttamattomasti parempiensa varjoon. Muutenkin, kautta koko levyn, Särre ei ole tuotannon kanssa samalla tasolla: siinä missä tuotanto on mennyt ensilevyltä eteenpäin miellyttävällä ja uusia uria aukovalla tavalla ei Särren riiminymmärrys kuitenkaan ole kehittynyt samassa tahdissa. Mc viljelee aivan liikaa sinänsä mielekkäitä ja sisällöllisesti mielenkiintoisia säkeistöjä, jotka kaatuvat sitten siihen, että sanat “äänet”, “päälle” ja “käärme” eivät vain kerta kaikkiaan rimmaa keskenään.
Muuten Särren erilaiset tyylit ovat oivallisia, ja riimienmuodostus on sopivan monipuolista. Myös silkka älykkyys paistaa tarinankertojan tarinoista. Temaattisesti albumilla muistellaan aika paljon vanhoja, puhellaan päihteistä ja kritisoidaanpa hieman maailmanmenoakin.
On hyvä, että vaikka Loost Koos nousi debyytillään Peruna ja timantti raketin lailla suomiräpin eliittiin ja kaikkien kaveriksi, ei vierailijoita ole otettu liikaa tälle toiselle pitkäsoitolle. Vierailijat ovat oivallisia valintoja: Jodarok, Aksim, HZÄ, Stepa, Super-Janne (joka vetää yhden aika heleän romanttisen kertosäkeen) ja Edu ovat todellisia täsmähankintoja. Jopa omalla tuotannollaan melko mitäänsanomaton Stepa tiputtaa oivallisen rimpsun, joka päättyy sanoihin, jotka inhottavasti syöpyvät aivopoimuihin: “ja se homma menee näin/ et oon kova jätkä/ ja mut on tehty takaapäin”.
Biittipuolella Loost Koos on uusiutunut upeasti. Arsi ja Väiski ovat ne nuoret miehet, jotka ovat loihtineet orgaanisen ensilevyn soundin jälkeen uusia viboja tämän uuden äänitteen punttiin: mukana on elektronista kohkausta ja synaa, vanhoja samplekiertoja unohtamatta. Kun Ceebrolistics-jannu HZÄ on mukana yhdellä raidalla on sen tukeva äänivalli sitten todella elektronista 2000-lukua – niin kuin sen jengin tuotannoilta voi nykyään takuulla odottaakin. Tuotannoltaan Ei väistetä jos ei tunneta olisi eittämättä useammankin pisteen arvoinen. Ja tyyliltään: sehän on näillä pojilla hallussa. Aina ryhmän nimestä ja uuden levyn kansitaiteesta lähtien.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-06-18
Arvostelija : Perttu Kantonen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]