Levyarvostelut

Wonderfools – Too Late To Die Young

Aloitin tähän levyyn tai itse asiassa koko bändiin tutustumisen väärällä jalalla, myönnettäköön – se tapahtui lukemalla biografiaa, eli todennäköisesti puoliksi tuulesta temmattua tai ainakin niillä perinteisimmillä rock’n’roll -kliseillä väritettyä tarinaa viidestä alkoholinhuuruisia keikkoja soittavasta naistenmiehestä. No, ehkä musiikilla on enemmän tarjottavaa kuin tuhat kertaa kuulluilla retosteluilla.

Norjalainen The Wonderfools on itselleni uusi tuttavuus, vaikka kädessäni oleva levy Too Late to Die Young on jo bändin neljäs kokopitkä. Hmm, mitähän sitä on siis tullut missattua? Albumin nimi vihjaisi kolmeakymppiä lähenteleviin tai kyseisen rajapyykin jo ylittäneisiin rokuihin. Soundit, tästä huolimatta, ovat kuitenkin suhteellisen college-henkiset. Ensikuulemalta mielikuva The Wonderfoolsista pyörii ikävästi jossain siloitellun, harkitusti tuotetun kampusradiobändin tienoilla.

Too Late to Die Young alkaa yhdellä tuotoksen raskaimmista biiseistä, Thinking of Something Mean to Say. Peruslinja on kuitenkin sen verran poppista, ettei adjektiivia ‘raskas’ kannata tässä yhteydessä ottaa liian vakavasti, suuntaan eikä toiseen. Levy soljuu eteenpäin tyylejä kevyesti sekoitellen, ja se pitkään odottamani punk -puhutaanhan The Wonderfoolsista punkrock-yhtyeenä- tulee viimein kuuluviin She’s So Easy -kappaleen ramopunk-henkisessä A-osassa. Siinä ja siis vain siinä.

Sen sijaan kappaleissa kuullaan välillä tamburiinilla tahditettua, brittityylistä poppia ja The Arkin hengessä svengaavia tanssibiisejä. Toki levyn kantavana voimana kulkee punainen rokkilanka, mutta silti tuntuu, että sitä on enemmän bändin stailauksessa kuin biiseissä. Jos kokonaiskuvalle haluaa jotain vertauskohtaa hakea, voisi sellaisen löytää saksalaisesta Donotsista, joka tosin veisi norjalaista kolleegaansa 6-0. The Wonderfoolsien laulaja Thomas muuten muistuttaa ajoin Turbonegron Hank Von Helveteä ja toisaalta taas The Arkin Ola Saloa. Ja kyllähän “Apples”-biisistä hitin saa. Niin ettei kaikki toivo ole menetetty kuitenkaan. Kuvitelkaa vaikka + tohon kakkosen perään.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2008-06-13
Arvostelija : Annina Ahola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.