Levyarvostelut

Ajattara – Itse

Pasi Koskinen, Amorphiksen toinen vokalisti, tunsi joskus tarvetta tehdä raskaampaa ja synkempää musiikkia kuin Amorphis ja siispä mies perusti Ajattaran. Asia selviää Ajattaran kotisivuilta ja kyllähän tuo teksti pitää paikkansa paitsi, että nyt Pasi tunnetaan nimellä Ruoja ja laulukieli on muuttunut englannista suomeksi.

Ajattara on yksinkertaisempaa ja todellakin synkempää kuin Amorphis. Mitään muita vertailukohtia ei oikeastaan ole kuin se, että molemmat yhtyeet ovat hevimetallia ja niissä koskettimilla saadaan tietynlaisia tunnetiloja syntymään. Siinä missä Amorphis on perisuomalaista paatosta, Ajattara on suomalaista vihaa ja vitutusta. Enää ei mennä köyden kanssa latoon, vaan haetaan haulikko vintiltä, ammutaan naapuri ja paetaan luonnon helmaan syömään puolukoita. Musiikki on rakenteellisesti yksinkertaista, kikkailuja ei tarvita ja yleisilme on pelkistetty.

Levyn aloittava “Yhdeksäs” on raskaasti tankkaava ja helisevä kostokertomus ja varmasti tulee selväksi, mitä on tapahtunut, kun kertosäkeessäkin sanotaan, että “Ei tänne jää enää yksikään, Kaikki on hiljaa”. Eräänlaiseksi pienoiseksi hittibiisiksikin noussut “Verivalta” jatkaa edellistä. Nyt mietitään, mitä tuli tehtyä, mutta silti vitutus nousee päälimmäiseksi. “Ägräs” on tietämäni mukaan suomalainen viininjumala ja kappale omien tulkintojeni mukaan kertookin siitä itsestään. Saatana pieksee rumpua ja viini virtaapi. “Rajan takaa” on varmaankin eniten tätä paatosta. Mies miettii tekosiaan ja eipä kait muu auta kuin mennä perheen perässä lumihankeen jäätymään kuoliaaksi. Maaemo varmasti ottaa omansa.

Ajattara on mielestäni hyvin pitkälti vitutusmusiikkia. Yksinkertaisuus ja tietynlainen tunnelma kappaleissa herättävät vilkkaasti mielikuvia ja on helppo unohtaa omat huolensa tähän keskittymällä. Ei tähän voi oikein muuta lisätä kuin että: perkele.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2002-10-15
Arvostelija : Henrik Himberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.