Sludge – Lava

Napakalla nimellä lyöty yhtye toteuttaa itseään juurikin niin raskaalla tavalla kuin vain alkuasetelmista pystyy päättelemään. Ajattomuuden ylipapin suvereenilla voimannäytöllä yhtye murskaa kaiken alleen, ilman vihjaustakaan syrjähypyistä. Tältä albumilta ei löydy hittejä, ei kauneutta, ei siloiteltuja sävelkulkuja, eikä varsinkaan lupausta huomisesta. Lava koostuu silkasta synkeydestä, tiukasti yhteen soitettuna.

Niin monesta kuin onkin yhtyeen kiireetön sointi muurattu, on sen perusajatuksena mitä ilmeisemmin tuottaa mahdollisimman nihilistinen olotila kuulijalleen. Sludge on kokonaisuus, jonka omapäinen visio ja peräänantamattomuus tulee selväksi jo ensimmäisistä tahdeista. Kuoleman kuvastolle ei aseteta rajoja, vain rehellisyys määrää tuskan määrän. Masentavaksi ei uusinta hengentuotettaan, Lavaa, pidä kuitenkaan haukkuman, vaan ilme kääntyy albumin edetessä usein sairaalloiseen virnistykseen, kuin kuvaksi maailmanpalon edessä kätensä kohottaneella ilmestyskirjan profeetalla: ”Mitä minä sanoin”.

Ilkeäsävyinen albumi kerää voimansa useaan kerrokseen latoutuneista kasvojuonteista, irvistyksen nyansseista, jotka tukevat kitaran, basson, rumpujen ja skitsofreenikon sieluvariaatioiden korinakuoron muodostamaa pääosastoa. Sludge on kuin audiomuotoon mutatoitunut, haamujen kuljettama panssariprikaati ja Lava sen historiikki ihmiskunnalle.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-07-03
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.