Verjnuarmu – Ruatokansan Uamunkoetto

Verjnuarmun visiitti levyjätti Universal Musicissa sai jäädä yhden kiekon mittaiseksi, koska lafka ei nähnyt tässä savometallin airuessa tarpeeksi kaupallista potentiaalia. Näin siitäkin huolimatta, että bändin debyyttilevy Muanpiällinen helevetti (2006) käväisi parhaimmillaan Suomen virallisen albumilistan sijalla kuusi. Nuarmu ei kuitenkaan lannistunut tästä, vaan paukautti kasaan kakkoslevyn, jonka julkaisusta vastaa pieni mutta ärhäkkä Dynamic Arts Records. Ja hyvään suoneen Dynamic Arts vaikuttaakin hakkunsa iskeneen, sillä Ruatokansan uamunkoetto on selvästi debyyttilevyä eheämpi kokonaisuus, jolla yhtye tuntuu löytäneen oman linjansa ja paikkansa Suomen metalliskenessä.

Kupletin juoni on pitkälti sama kuin Muanpiällisellä helevetillä: Puijon Perkele ja Savon Surma laulavat vuoroin puhtaasti ja vuoroin murisevat savon murteella väännettyjä tekstejä kotikutoisen kuolonmetallin tahtiin. Sekaan mahtuu myös keinuvampia folkkimetallin sävyjä, jotka tuovat mukavaa lisäväriä näihin ahdistaviin tarinoihin Savon kansan pimeästä menneisyydestä. Melodisen deathin ja folkin yhdistelmä on nyt paremmassa tasapainossa kuin avauslevyllä, joka oli tosin jo sekin varsin tyylikkäästi toteutettu. Riffit särisevät pääosin tyylikkäästi, ja levyn tumma yleisilme välittyy hyvin sekä tarinoiden että sävellysten kautta. Parasta bändissä on ehdottomasti taidokas kahden laulajan ja laulutyylin vuorottelu, joka pääsee oikeuksiinsa tällä kertaa etenkin Tulesta pimmeyvven -, Mustan virran silta – ja Kirkkomuan kansoo -väännöissä.

Vahvasti maskeerattuna esiintyvästä Verjnuarmusta veikkailtiin vielä debyytin aikaan yhden levyn vitsiä, joka ei jaksaisi naurattaa kovin kauaa. Vitsistä ei ole kuitenkaan missään tapauksessa kysymys, sillä vaikka tarinat ovatkin savonkielisiä ja sisällöltään varsin outoja, kaikki on tehty viimeisen päälle ammattitaidolla. Ja vaikka savon murre onkin yhtyeen vahvin tavaramerkki, se ei missään vaiheessa hyppää kokonaisuuden seasta korville mitenkään häiritsevän selvästi tai päälle liimatun kuuloisesti. Verjnuarmulle löytyykin epäilemättä kysyntää myös jatkossa, vaikka ei näin marginaalisella musiikilla kultalevyrajoja koputellakaan. Tämä myös Universalin viisaiden päättäjien olisi syytä takoa kalloonsa.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-06-25
Arvostelija : Olli Koikkalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.