Thisquietarmy – Unconquered

Instrumentaalimusiikki, post-rock, vaatii jo lähtökohtaisesti kuuntelijalta hieman enemmän kuin tutumpi kolmen ja puolen minuutin pätkiin annosteltu kevytmusiikki. Post-rock voi olla – ja onkin – geneeristä siinä, missä mikä tahansa muukin. Se voi olla myös valmiiksi pureskeltua taustamusiikkia. Siinä vaiheessa, kun instrumentaalilevy tasapainoilee reunalla putoamassa unohdukseen tai kasvamassa tärkeäksi kokemukseksi, kysytään kuuntelijalta sitä viitseliäisyyttä.

Thisquietarmyn kohdalla kannattaa pysähtyä ja kuunnella.

Kanadalaisen Eric Quachin yhden miehen orkesteri Thisquietarmy yhdistelee post-rockin, shoegazen ja dronen eteerisyyttä yhdeksi seesteisen kauniiksi kokonaisuudeksi. Quachilla on kokemusta instrumentaalimusiikin soittamisesta: Thisquietarmy muodostui, kun mies ei kyennyt toteuttamaan kaikkia tarpeitaan tunnetummassa Destroyalldreamers -yhtyeessään. Aiemmin Thisquietarmy on julkaissut lyhyempiä internet-julkaisuja ja puolalaisen Foreshadow-lafkan julkaisema Unconquered on debytointi täyspitkänä.

Unconqueredin kappaleet pysyvät etäisinä, kuten levyn nimi jo vihjaa. Kahdeksan kappaletta kasvaa mittoihinsa 5–9 minuutin pituisina. Kuiskivat efektit sekä vellovat kosketinsoitin- ja kitaramatot muodostavat levyn äänikuvan kultaiset pisteet. Arvaamatonta ryhtiä tuo rumpukone. Ohjelmoitu tahti nostattaa kappaleita, kuten majesteettiseen Battlefield Arkestrahiin (biisistä on julkaistu vapaasti ladattava nettisingle) sulautuvaa Warchitectsia. Kömpelön hengettömänä rumpukone myös käy korvaan. Paikoin Thisquietarmylla on samaa tunnelmaa, mitä tamperelainen Plainfade saavutti mestarillisella Aure-albumillaan, mutta mikä nosti Auren omalle tasolleen, oli juuri inhimillisyyden läpitulo soitoissa.

Thisquietarmyn kohdalla kannattanee silti pysähtyä ja kuunnella.

Yhden miehen orkesterina toimiminen antaa hienosti vapautta toteuttaa näkemiään tavoitteita, mutta samalle joutuu antamaan periksi bändikemian ja yhteistyön tuomasta voimasta. Thisquietarmy kaipaisi itselleen keuhkot, joilla se saisi musiikkiinsa enemmän hengittävyyttä.

Albumimittaan ja cd-levylle painettuna musiikille asetetaan eri vaatimukset kuin ilmaisina – mutta toki arvokkaina – internet-julkaisuina. Unconqueredilla Eric Quach onnistuu vain osin, ja niiltä osin kuin hän onnistuu, asetetaan tuleville julkaisuille toivoa saman tason pysyvämmästä ylläpidosta.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-05-08
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.