Revenge – Infiltration.Downfall.Death

Revenge on ehdoton. Neljän vuoden tauko levytyksessä ei tunnu jättäneen juuri minkäänlaista jälkeä yhtyeeseen, vaan se roiskii edelleen samanlaista primitiivistä deathin ja blackin ristisiitosta liukuen ajoittain jopa grind-taajuuksille. Muutama tunnusteleva kuuntelukerta antoi jopa viitteitä siitä, että Revenge on parempi kuin koskaan, vaikka tarkempi kuuntelu osoittikin ensivaikutelman virheellisyyden.

Death Heritage (Built Upon Sorrow) aloittaa yhtyeen 35 minuutin ruhjomisen ja ensimmäinen kappale onkin kuin pienoismalli koko albumista. Yleissoundi on kaoottinen ja soitto on todennäköisesti tarkoituksellisesti hieman epätarkkaa, joka tosin on sopiva ominaisuus Revengen kaltaisesta musiikista puhuttaessa. Rumpali James Readin soitto on yllättävänkin mielikuvituksellista, mutta samalla armottoman alkukantaista, kuten yhtyeen biisitkin. Pääasiassa kuitenkin luonnollisesti luotetaan blastbeatiin. Riffit pidetään yksinkertaisina, kaoottisia kitarasooloja ilmestyy kuin tyhjästä ja hieman lähempänä keskitempoa olevat osiot tuovat edes vähän variaatiota kaavaan. Vokaalit hienostelematonta korinaa ja rääkyä, ja tuplauksia käytetään runsaasti. Äänimaailma on kohtuullisen onnistunut, vaikka kitara ja basso tuntuvatkin sulautuvan pelkäksi yhdeksi äänivalliksi.

Suunnilleen kolmannen tai neljännen kuuntelukerran yhteydessä Infiltration.Downfall.Death kuitenkin hajoaa palasiksi. Kun bändin murskaavaan, kuin alati oman painonsa alle sortuvasta olemuksesta pääsee yli, jää jäljelle ainoastaan mitäänsanomaton, joskaan ei aivan luokaton kappalemateriaali. Äärimmäisen väkivaltaistahan Revenge silti on, mutta henkilökohtaisesti kuuntelen mieluummin Blasphemya tai Conqueroria, jossa James Readkin aikoinaan vaikutti. Suunnilleen samalla tasolla Revenge on kuin Sadistik Exekutionkin, joten siitä voinee hieman päätellä, löytyykö lukijalle tarvetta tutustua yhtyeeseen paremmin vai ei.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-18
Arvostelija : Jukka Jääskeläinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.