Teräsbetoni – Myrskyntuoja

Lordiksi Lordin paikalle kansakunnan kaapin päälle pyrkivän Teräsbetonin taistojen tie vaikutti loppuun marssitulta jo toissa vuonna, kun bändin Vaadimme metallia -kakkoskiekko ei myynyt kuin murto-osan debyyttiin verrattuna eikä vakuuttanut kriitikoitakaan. Mutta niin vaan syntyi vielä tämä kolmaskin levy, joka ponkaisi saman tien listaykköseksi – eikä vähiten Euroviisu-hypetyksen ansiosta. Mutta kun Myrskyntuojan kuuntelee läpi riittävän moneen kertaan, huomaa, etteivät uutukaisen myyntiluvut sittenkään johdu pelkästä julkisuudessa pullistelusta: levy on nimittäin raskainta ja sävellyksiltään kenties parasta bändin historiassa. Harmi siis, että sanoitukset ovat entistäkin kökömpiä.

Varsin tarttuva avausraita Voiman vartijat muistuttaa heti kuulijalle, että perusarvot ovat yhä kunniassa. Kappaleessa kun lauletaan muun muassa metallista, sotureista, voimasta, oikeudesta, kunniasta, veljeydestä, totuudesta ja taistelusta. Ihan kuin tämän saman olisi kuullut jo pari kertaa aiemminkin? Kakkosbiisi Painajainen edustaa sen sijaan uudempaa Betonia ja tuo mieleen esimerkiksi Painkillerin aikaisen Judas Priestin, mikä ei ole lainkaan huono asia. Euroviisuhumpasta Missä miehet ratsastaa ei puolestaan kannata mainita muuta kuin sanoitusten heikkous. Esimerkiksi kohta “on […] miehuullisuus suorittaa velvollisuus” ei ole edes ymmärrettävää suomen kieltä.

Tiukka rypistys Ukkoshevonen edustaa taas levyn toimivaa puolta. Sen sijaan rakenteeltaan keskivertoa omaperäisempi Orjakaleeri ja turhan toisteinen Paha sanoo eivät jaksa vakuuttaa. Kiekon rauhallisin siivu Teräksen taakka palauttaa jälleen uskon Teräsbetonin kykyihin, sillä sovitus on varsin onnistunut ja kokonaisuudesta tulee mieleen debyyttilevyn hieno Metallisydän-balladi. Myös sen perässä rynnivä Metallin voima lämmittää mieltä power metal -vaikutteisella sävellyksellään. Harmi vain, että riimittely on kuin suoraan ala-asteikäisen runosta (yö–työ–vyö–lyö).

Tämän jälkeen on tarjolla vielä neljä kappaletta, jotka kaikki tuntuvat jokseenkin täytepaloilta. Pohjanoteeraukseen yltää päätössiivu Seiso suorassa, jonka kornit sanat (“tartu toimeen ja hoida työsi niin, että suorassa seistä voit”) voisivat olla peräisin vaikkapa protestanttisen työnetiikan käsikirjasta.

Vaikka Teräsbetonin uutuuden viehätys on karissut on jo aikoja sitten ja bändi on leimattu huonoksi vitsiksi yhä uudestaan ja uudestaan, betoninelikko ei ole lannistunut vaan jatkaa itsepäisesti valitsemansa konseptin kimpussa. Tämä on toisaalta arvostettavaa etenkin siksi, että sävellykset ovat paikoin erittäin hyviä ja Jarkko Aholan tulkinnat vertaansa vailla. Niiden varassa Myrskyntuojakin seisoo vielä melko suorassa, mutta neljättä täyspitkää varten bändin kannattaisi harkita vakavasti ammattisanoittajaa tai vähintään ahtaan konseptinsa laventamista.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-05
Arvostelija : Olli Koikkalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.