Farewell To Freeway – Definitions

Farewell to Freeway on näyttävästi markkinoitu ja mediaseksikäs nuorista urhoista ja yhdestä hemaisevasta hameväen edustajasta koostuva kanadalaispoppoo. Bändi on kuitenkin myöhässä ja pahasti. Pohjois-amerikkalainen metalcore on jo syvässä inflaatiossa ja tarjontaa on enemmän kuin koskaan. Victory Recordsin kautta uusimman Definitions-levynsä ulos pukannut bändi hukkuu juuri tähän massaan.

Selkeästi esimerkiksi Killswitch Engagen tyyppiset sävellykset ovat tylsiä ja kliseisiä. Vokaalit ovat koko levyn ajan pelkkää rääkymisen ja puhtaan laulun vuoropuhelua, irrallaan toisista, omina kokonaisuuksinaan. Se on harmi, sillä puhtaista laulusuorituksista selvitään suhteellisen tyylikkäästi, pienestä nasaalisuudesta huolimatta.

Ehkä oudoimmat laulusuoritukset kuullaan kolmannessa kappaleessa The Desperate Age, kun kuorolaulut taustalla kuulostavat uhoavalta teiniporukalta huutamassa viereisessä käytävässä. Eri elementtien suhdetta kokonaisuuteen ei ole ajateltu ollenkaan. Esimerkiksi kosketinsoittaja Michele Walterin panosta levyllä ei kuule juuri ollenkaan.

Epätasapainoinen kokonaisuus ilmenee myös instrumenttien oudoissa soundeissa. Rumpujen naputtelu on nimenomaan naputtelua ja kuolleesta paukkeesta ei saa muuta kuin päänsäryn. Kitaroiden teennäinen ja tuhannen filtterin läpi ajettu rynkytys kuulostaa äärettömän konemaiselta. Ääliömäinen miksaus aiheuttaa suorastaan kuumottavaa ärsytystä. Kotimaisen Aprilin debyyttilevyn tapaan läpi levyn rutikuivaksi ja muoviseksi tuunattu soundi kuulostaa jopa digiaikakaudella yliammutulta. Mitään eloisaa kuuntelukokemusta ei Definitions tarjoa sillä biisit tökkivät.

Löytyy levyltä pari ihan hyvääkin kappaletta. Levyn nimikappale Definitions ja The Glory Days ovat muita kappaleita avarampia ja monipuolisempia. Heti näiden jälkeen palataan kuitenkin alun kökköön meininkiin. Surullisinta tässä on se, että tiettyä lahjakkuutta bändissä kieltämättä on. Jo pelkästään paremmalla miksauksella kyseessä olisi paljon parempi albumi.

Farewell to Freeway on tragikoominen esimerkki tuotteistamisesta. Aina sliipatuista promokuvista persoonattomaan musiikkiin ja huonoon tuottamiseen asti kyseessä on gimmelmäinen rahastus. Jos Definitions olisi ollut ensimmäinen levy, jonka olisin pikkupoikana kuullut, en olisi varmaankaan kuunnellut mitään metallimusiikkia enää koskaan.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-22
Arvostelija : Felix Siivonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.