Hugo Nikula – Ghoul In Auk

Hugo Nikulan englanninkielinen raplevy Ghoul in Auk on seitsemän rallin mittainen ep, taiteilijan debyytti – ja sellaisena varsin lupauksia antava.

Kun suomalaista englanniksi lausuvaa artistia arvioi, on tapana – varsinkin rapmusiikin kohdalla lyyrisen ulosannin tason ja tyylin ollessa rocklevyä huomattavasti merkittävämmässä asemassa – ottaa kantaa vieraan kielen hallitsemiseen. Hugo Nikula osaa todellakin englantinsa, mutta se ei ehkä ole niin versatiilia kuin tässä musiikkilajissa kuuluisi. Todella vaikean saran on nuorimies valinnut kynnettäväkseen, ja selviytyy sinänsä moitteettomasti sylkemispuolesta. Kuitenkin kielikuvat ja riimit ovat melko ohuita – kieli on loppujen lopuksi melko köyhää – oli referenssiryhmänä sitten amerikkalaiset tai toiset pohjoismaiset englanniksi riimittelevät puhemuusikot. Toki tällä saralla viiteryhmä on aina niin käsittämättömän kova, että aika aristoteles saisi olla kun täällä pärjäisi edes Pohjoismaiden huipuille kuten Promoelle tai Palefacelle, puhumattakaan kotikielellään riimittelevälle räpin kotimaan alkuperäisväestölle.

Sisällöllisesti Ghoul in Aukin lyriikka on synkkää: Prozac, Xanax, Vicadin ja downerit mainitaan useasti. Samoin äiskä ja iskä, vähemmän miellyttävien arjen tarinoiden yhteydessä. Lyyrinen anti on hyvää: Nikulalla on koskettavia tarinoita, ei pelkkää iskulinjaräppiä. Vuodatus on huomattavan omakohtaisen kuuloista, ja sinällään koskettavaa. Kuitenkaan mitään ennenkuulumatonta levy ei sisällä, eivätkä riimit tai tarinat juuri pääse yllättämään nokkeluudellaan tai kekseliäisyydellään.

Rytminrakennus perustuu vanhoille sampleille. Biittejä ep:lle on toimittanut useampi eri tuottaja: näistä Eeteen viheltelyluuppipohjainen Working Man’s Song ja eL:n From a Seed to a Tree ovat ehdottomasti vahvimmat. Sen sijaan Ozon Transmissionin kilkuttelu on jopa todella ärsyttävä. Kun biititkään eivät kokonaisuutena ole turhan kekseliäitä, ei voi vielä sanoa pitelevänsä klassikkoa kädessään. Paljon levyllä on kuitenkin aineksia, jotka herättävät lupauksia. Voisi helposti uskoa, että jotain todella kovaa on jo muhimassa.

Ghoul in Auk ei sinänsä tarjoa mitään uutta kenellekään, mutta perusläpät ja perusbiitit menettelevät. Vaivaa on kuitenkin nähty, ja tämä ep antaa odottaa mahdolliselta kokopitkältä jo jotain. Paremmalla tuotannolla saataisiin Nikulasta mahdollisesti kovakin tekijä: biittipuolelle hieman petrausta ja syljentää hieman tuosta jotenkin teinimäisestä pärskinnästä sivistyneempään suuntaan niin a vot, meillä on timantti. Jääkäämme kuulolle.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2008-06-08
Arvostelija : Perttu Kantonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.