Naer Mataron – River At Dash Scalding

Yllättävän monella bändillä varsinkin metallin saralla on nykyisin tapana tehdä uudelleen musiikkia, joka on levytetty jo kertaalleen, joskus useampaankin otteeseen. Tähän jälkimmäiseen, toiston jaloon taitoon luottaa myös joukko kreikkalaismetallisteja, Naer Mataron.

Lyhyestä virsi kaunis: jos on eläessään kuullut edes pienen läjän pohjoismaalaisia black metal -levyjä, on kuullut jo valmiiksi myös Naer Mataronin kolmannen täyspitkän River at Dash Scalding. Tai tarkemmin sanottuna on kuullut saman paremmin tehtynä, niin kertakaikkisen keskinkertaisia ja ponnettomia Naer Mataronin esitykset ovat. Laulu on lajityypin keskitason alapuolella liikkuvaa mitäänsanomatonta raakkumista, kitarat soivat perinteiseen kirkonpolttotyyliin ja koruttoman lehdistötiedotteen mukaan Euroopan nopeimpiin lukeutuva rumpali veivaa mättökomppeja toistensa perään. Kyllähän mies nopeasti kannujaan rääkkääkin, mutta rummutuksesta ja tällaisesta “meidän isä on vahvempi kuin teidän” -tyyppisestä hiekkalaatikkotason monologista ei ole sanottavasti hyötyä bändin ulosannissa, soitinten väkisinmakaamisella kun ei saada aikaan juuri minkäänlaista merkittävää tulosta.

Onhan se kiva, että pojat soittavat, mutta kenties studio kannattaisi varata vasta kun valmiina on jotain aidosti levyttämisen arvoista. Hyvin harvaan viljellyt mukiinmenevät melodianpätkät ja ajoittain korisemisen sijaan puhutut musiikkiosuudet eivät ole lähelläkään pelastamassa bändiä, jonka metalli lysähtää oman keskinkertaisuutensa ja puuduttavuutensa kasaan kuin unihiekasta leivottu hiekkakakku.

Musiikin tavoin bändin promokuvat ovat täysin ilman omia ideoita kyhättyjä. Kolmikko poseeraa mukailkeän näköisenä otoksissa, jotka ovat raatopuutereita, kirveitä ja asentoja myöten pummittu aivan suoraan Immortalilta. Ai niin, “vähän” yliampuvat piikkirannekkeet ovat sentään Satyriconin treenikämpältä. Ei tämä ole edes kunnianosoitus, tämä on silkkaa tyyli- ja suhteellisuudentajun puutetta. Hävetkää. Pahinta lienee, että juuri tällaisia levyarvostelujakin on varmaan kirjoitettu maailman sivu.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2003-05-27
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.