Maansuru – Maansuru
Ennen levyn kuuntelua on pientä odotusta ilmassa, olisiko nyt jotain uutta toimivaa suomalaista rockmusiikkia tarjolla vanhojen konkarien ja nimibändien joukkoon? Odotus syntyi nimiraidan sämplen etukäteiskuuntelusta, ja sehän perskeles kuulosti hyvälle.
Maansuru on Timo ”Synkkä” Järvisen ja Jouni ”Ade” Apajalahden useita vuosia kypsynyt musiikillinen projekti, jonka konseptissa on kyse monessa mukana olleiden herrojen tekemästä surumielisestä koneilla ja suomenkielisillä lyriikoilla höystetystä ”raskaahkosta” rockmusiikista. Raskaus jää silti hyvin pieneen rooliin, oikeastaan pientä säröilyä löytyy vain parista kappaleesta ja niissäkään se ei ole itsetarkoitus. Mitään Kotiteollisuutta tai vielä vähemmän Mokomaa tästä ei siis saa tekemälläkään.
Saatekirjeen mukaan kyse on jäljittelemättömästä ja raja-aitoja kaatavasta musiikista. Ehkä, ehkä ei. Kyllähän kappaleista löytyy monenlaista yhtymäkohtaa muun muassa Ismo Alangon materiaaliin sekä kotimaiseen iskelmämusiikkiin ja moneen muuhun, mutta ei sovi kiistääkään kaksikon aikaansaamaa suht omaa linjaa. Maansurussa suurta osaa näyttelevät koneet, useassa kappaleessa niitä käytetään hillitysti lisämausteena, mutta Neitsyen laulussa vaihdetaan kunnolla diskovaihde päälle. Amazon on puolestaan puhdasta iskelmää, joka tuo vaihtelua keskelle plattaa. Levyn linjan totaalinen heittely tasolta toiselle on takuulla monelle liikaa, kun taas tekijöilleen kuitenkin mahdollisimman moniulotteinen ja haastava.
Sanoitukset ovat melkoisen mahtipontisia ja suuria tavoittelevia runomaisia riimejä ja kertomuksia maailman ääristä. Biisien aiheet kulkevat ihmis- ja luonnonläheisissä aiheissa, lyriikoissa on myös hieman uskonnollisuuteen kallellaan olevia vivahteita. Musiikin ja laulun sovitus ei täysin natsaa kitkattomasti useassa biisissä ja tämä jos mikä häiritsee melkoisesti.
Kokonaisuutena Maansuru-debyytti on vähintäänkin salaattimainen, vaikka ylilyönneiltä vältytään. Kaipaisin lisää nimikkoraidan kaltaisia tarttuvempia hittikappaleita, koska tämän tyylisessä musiikissa juuri niillä pärjää. Tällaisenaan levy jättää melkoisen vaisun fiiliksen, vaikka herrojen yritys onkin ollut kaiketi omaa luokkaansa.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-28
Arvostelija : Petri Klemetti
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.