Levyarvostelut

Vicious Art – Pick Up This Sick Child

Vicious Artin uusin hengentuote tyrmää kierolla jyrkkyydellään jo alkupalaverissa. Periksi ei anneta sentin vertaa yhdenkään sävellyksen aikana, death/thrashin perinteisiin vahvasti nojaten. Metodeista löytyy niin nopeaa, pirun nopeaa kuin hieman hitaampaakin luukutusta mutta soitannon intensiteetti pitää silti levyn jokaisen iskun tiukasti kurkussa kiinni. Tehokasta suostuttelua, kaikin puolin.

Parin ensimmäisen kuuntelun aikana levy kuulostaa yksinomaan tasapaksulta möhkäleeltä. Voimaa riittää vaikka Golgatan ympärikääntämiseen mutta sisällöstä on vaikea saada minkään valtakunnan otetta. Kuitenkin kun levyä jaksaa pyörittää tiiviisti, asetelma alkaakin kääntyä päälaelleen. Riffit ryntäävät suoraan havainnointikeskuksen ylimpään tarkkaamoon ja pistävät paikan säleiksi. Se mikä aikaisemmin tuntui vain yhtä tyhjän kanssa ryntäilevältä ulkopuoliselta, sovittaakin yhtäkkiä kirvestään kuulijan käteen ja sieppaa mukaansa ajojahtiin. Levyn intensiivisyys on huimaavaa seurata vierestä mutta kun portti viimein avautuu, nousevat sävellysten yksinkertaiset mutta tehokkaat nyanssit esille hämmästyttävän selkeinä. Yksilöt alkavat kuin alkavatkin osoittaa omapäisen toiminnan merkkejä.

Vicious Artin parhaisiin puoliin kuuluu kiero lyyrinen maailma, joka vaikuttaa jatkuvasti kieppuvan sysimustan huumorin kynnyksellä, tarttumatta kuitenkaan missään vaiheessa hauskuuden piikkilankaan. Sanallisen annin ulostajien työnjako on myös varsin vaikuttavaa kuultavaa, Jocke Widfeldtin korkeamman ärinän kuljettaessa pääjuonta ja Jörgen Sandströmin lisäillessä siihen omia korisevia sivuhuomautuksiaan. Levyllä tekniset suoritukset on kaikin puolin hallussa niin soittajien kuin soundimaailmankin puolesta, joka hyvin modernista särmästään huolimatta onnistuu mainiosti välttämään muovisuuden ja saa epäpyhässä yksinkertaisuudessaan kaiken kuulostamaan vain tolkuttoman raskaalta.

Pick Up This Sick Child on hyvin harvinainen levy genressään. Se onnistuu koukuttamaan kuulijansa hitaasti, siinä missä suurin osa muista tyylilajin edustajista on lähes kertakuulemalta joko timanttia tai täyttä tuskaa. Vicious Artin käsissä vanhat riffiopit saavat mukavaa lisäsärmää modernimmasta extremekulttuurista, palkiten varmasti monen ikäluokan edustajia omalla kovakätisellä tavallaan. Hyvää se vain tarkoittaa, huutaessaankin.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2008-04-23
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.